Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme. Yhdistyksemme edustaja Henri Korhonen oli seuraamassa viimeisen ritarin viimeistä matkaa 28.11.2020.

Aaro Pajari ja Tolvajärven taistelu,
luento keskiviikkona 15.9.2021

Kenraalimajuri Kalervo Sipi puhui tilaisuuden alussa teemalla ”Ajatuksia Aaro Pajarin sotatiestä”. Hän käsitteli siinä yhteydessä myös hieman Pajarin Poikien Perinneyhdistystä. Tämän jälkeen oli ekonomi Tuomo Juntusen esitelmä otsikolla ”Tolvajärvi 12.12.1939 uuden tutkimuksen valossa”. Tämä mielenkiintoinen luento järjestettiin Maanpuolustusjärjestöjen auditoriossa (Töölöntorinkatu 2 B, Helsinki). Tilaisuudessa oli läsnä myös Aaro Pajarin tytär Helena Pajari-Turpeinen, jolta saattoi ostaa aihetta valottavaa erinomaista kirjaa ”Tolvajärvi 12.12.1939”. Kirjasta lämmin lukusuosituksemme!

Sotahistorian harrastaja ja keräilijä Ville-Veikko Kirvesmiehen kokoelmissa on mm. kolme karvalakkia, joista kerromme tuoreessa blogissamme.

3.11.2020 pidetyn syyskokouksen päätöksiä.

Juhlavat kunnianosoitukset järjestettiin klo 12 alkaen Helsingissä vapaussodan ylipäällikkö Mannerheimin, Tarton rauhan neuvottelukunnan puheenjohtaja J. K. Paasikiven sekä silloisen presidentti K. J. Ståhlbergin patsailla. Paikalla olivat myös Kaartin soittokunta sekä Helsingin Ratsupoliisi ja perinneratsukoita Ratsumieskillan Lahden Eskadroonasta.

Tämän jälkeen noin klo 12.30 alkaen oli tilaisuus Ostrobotnian juhlasalissa, jossa nostettiin Vapaussodan Perinneliiton tarjoama malja Tarton rauhan kunniaksi ja katsottiin aiheesta tehty lyhyt dokumenttifilmi ”Sodan ja rauhan kasvot – Vapaussodasta Tarton rauhaan”. Dokumentin asiantuntijana toimii Oulun yliopiston historian professori Kari Alenius.

Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat Tarton rauhansopimuksen 14. lokakuuta 1920. Päivälleen 100 vuotta myöhemmin, 14. lokakuuta 2020, sai Ostrobotnian juhlasalissa ensiesityksensä ½ tuntia kestävä dokumenttielokuva, joka vastaa kysymykseen: Minkä sodan rauhasta oli kyse – ja miksi siitä neuvoteltiin venäläisten kanssa?

Kai-Henrik Tiiainen arvioi blogissaan Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen teosta "Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet" (2016). Tiiaisen oma historianharrastus on jo vuosien ajan suuntautunut suomenruotsalaisen äärioikeiston tutkimiseen. Tämän seurauksena hän tuntee aihepiiriin liittyvää tutkimuskirjallisuutta ja lähdemateriaaleja erittäin hyvin - paremmin kuin Suomalaiset fasistit -kirjan kirjoittajakolmikko.

Miesten Superpesiksen ratkaiseva kolmas loppuottelu pelataan Sotkamossa lauantaina 26.9. Nyt onkin hyvä aika muistella pesäpallon isää, Tahko Pihkalaa. Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Vapaussodan Perintö -lehdessämme 2/2012.

Tällä viikolla tuhannet heinäkuussa palveluksensa aloittaneet alokkaat ovat antaneet sotilasvalan tai -vakuutuksen ympäri Suomen varuskuntia. Pääkaupunkiseudulla 620 nuorta osallistui tähän juhlavaan perinteeseen eilen perjantaina 14.8.2020 Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa. Sotilasvala jatkaa vuosisataista perintöä. Asetus sotilasvalan vannomisesta annettiin 16. elokuuta 1918. Valakaavaan on vuoden 1918 asetuksen jälkeen tullut lähinnä kielellisiä muutoksia, joskin eräs sisällöllinen muutos on kuitenkin tehty. Heti vapaussodan jälkeen oli tarpeen korostaa, että maatamme puolustetaan sekä sisäistä että ulkoista vihollista vastaan. Tätä ei nykyisessä kaavassa erikseen enää mainita.

13.8.1920 tuli kuluneeksi 100 vuotta Suomen ja Neuvosto-Venäjän välisestä aselevosta. Julkaisimme Facebook'issa videon, jossa käydään läpi tärkeimmät itsenäistymisemme vaiheet itsenäisyysjulistuksesta 6.12.1917 Tarton rauhaan 14.10.1920.