Kauas kantaa maine

Marsalkka Mannerheim vietti viimeiset vuotensa Sveitsissä, jonne myös pystytettiin muistomerkki 14. toukokuuta 1955. Oheisessa blogissa kerrotaan muistomerkistä sekä Mannerheimin eläkepäivistä Valmont’issa. Mannerheim tunnettiin ja häntä arvostettiin Sveitsissä, mutta hänen yksityisyyttään myös kunnioitettiin.

Lue lisää

Äitienpäiwät

Suomen ensimmäistä äitienpäiväjuhlaa vietettiin heti vapaussodan jälkeen 7. heinäkuuta 1918. Seuraavana vuonna juhlaa vietettiin jo monella paikkakunnalla, ja päiväksi vakiintui ensin toukokuun kolmas sunnuntai. Ikimuistoista äitienpäivää vietettiin vuonna 10.5.1942, jolloin sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim myönsi 25-vuotiaan vänrikki Toivo Jussilan aloitteesta kaikille Suomen äideille Vapaudenristin.

Lue lisää

Aamukammasta TJ-biiseihin

Meidän perinnetyössä mukana olevien ”vanhemman kaartin” edustajien on hyvä välillä kurkistaa nykypäivän varusmiesten maailmaan, sillä hekin elävät ajassa ja kehittävät uusia muotoja vanhoille perinteille. Kuten tuttua, asevelvollisten astuttua armeijan palvelukseen he alkavat oitis laskea jäljellä olevan palvelusajan pituutta eli aamujen määrää (TJ = tänään jäljellä). Siitä voi pitää lukua perinteiseen tapaan tukkimiehen kirjanpidolla, "aamukamman" piikkejä katkomalla – tai nykyajan tyyliin älypuhelimella. Lue blogistamme, mitä uutta nykysovellukset tuovat varusmiesten arkeen.

Lue lisää

Kunniaa Helsingin vapautuksessa kaatuneille

Tänään 12.4.2021 on tullut kuluneeksi 103 vuotta Helsingin vapautuksesta. Yhdistyksemme laski perinteisesti ruotsinkielisen sisaryhdistyksen kanssa seppeleet Vanhassa kirkkopuistossa oleville vapaussodan hautamuistomerkeille. 20 vuotta vapaussodan päättymisen jälkeen toimitti Helsingin valkokaartin työvaliokunta Helsingin vapautukseen liittyvän muistojulkaisun, josta on tuoreimpaan blogiimme poimittu ylipäällikkö Mannerheimin tervehdys sekä erään kirkkopuistoon haudatun valkokaartilaisen tarina.

Lue lisää

Satavuotiaan Sakon tarina – Suojeluskuntain Ase- ja Konepajasta vientiteollisuuden valtiksi

Tiesitkö, että Suomen Punainen Risti on tiettävästi maailman ainoa järjestönsä kansallinen yhdistys, joka on harjoittanut aseteollisuutta? Tämä käy ilmi tänään 1.4.2021 100-vuotisjuhlaansa viettävän Sakon tarinasta. Lue tuoreimmasta blogistamme, miten Suojeluskuntain yliesikuntaan vuonna 1919 perustetusta taisteluvälineosastosta ja asepajasta kehittyi Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja eli Sako Oy ja monien mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen Euroopan suurin laadukkaiden pulttilukkoisten kiväärien valmistaja, jonka tuotannosta noin 98 % menee vientiin.

Lue lisää

Yhdistyksemme toiminta laajeni Itä-Uudellemaalle

Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry on perustanut 19.3.2021 Itä-Uudenmaan osaston, jonka pääasiallinen toiminta-alue on Porvoo ja Loviisa. Itä-Uudenmaan osasto osallistuu ja järjestää alueellaan vuosien 1918–1945 sotiimme ja Suomen itsenäistymiseen liittyviä perinne- ja vuositapahtumia, sekä tuottaa perinne- ja sotahistoriaa koskevia erilaisia julkaisuja. Tarkoitus on tehdä tiivistä yhteistyötä ruotsinkielisen sisarjärjestömme Frihetskrigets Södra Traditionsförening rf:n sekä paikallisten maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen kanssa. Toimintaa koordinoi ylil evp, MPK:n sotilaskouluttaja (Uusimaa ja Hamina) Jarkko Törmänen.

Lue lisää

Lotta-järjestön merkkipäivä

Lotta Svärd -järjestön perustamisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Tiettävästi ylipäällikkö Mannerheim käytti julkisesti ensimmäisenä vapaussodassa suojeluskuntia avustaneista naisista nimitystä Lotta Svärd kiitospuheessaan Suomen naisille Helsingissä 16. päivänä toukokuuta 1918. Seuraavassa professori Eeva Tapio valottaa liikkeen syntyä ja toimintaa.

Ryhdyttäessä perustamaan suojeluskuntia vuoden 1917 levottomuuksien aikana elpyi jääkärivärväyksen jälkeen pysähtynyt naisten toiminta. Suojeluskuntien kahvituksen ja muonituksen ohella naisia oli mukana myös aseiden hankinnassa ja kuljetuksessa. Varsinaisen toiminnan voidaan katsoa käynnistyneen suojeluskuntien järjestäytymisen ja valkoisen armeijan perustamisen myötä. Lähinnä huolehdittiin oman paikkakunnan suojeluskuntien saattamisesta toimintavalmiiksi, ja aloitettiin yhteisvoimin valmistaa vaatteita ja majoitustarvikkeita. Varsinkin muonituksesta joutuivat naiset huolehtimaan sekä paikallisesti että erityisesti sellaisilla paikkakunnilla, jotka olivat joukkojen läpikulkupaikkoja, koulutuskeskuksia tai joukkojen keskityspaikkoja.

Lue lisää

Sädesade syksy-yössä

”Kalevala on Suomen kansan henkinen itsenäisyysjulistus, jota oli aikanaan seuraava myöskin valtiollinen itsenäisyys”, todettiin Itä-Häme -lehden pääkirjoituksessa 27.2.1935. ”Tänä eripuraisuuden ja aineellisuuden ankeana aikana tarvitaan sellaista henkistä sisältöä, jota Kalevalamme antaa. Sen kunnioittaminen ja siihen tutustuminen on raatajaisien ja -äitien kunnioittamista ja heidän työnsä kiittämistä. Siihen on meillä suuri syy senkin tähden, että Kalevalamme korotti meidät ”kansakuntien joukkoon”, kirjoitettiin puolestaan seuraavana päivänä ilmestyneessä Savon sanomissa. Sopisivatko nämä sanat tähänkin päivään?

Kalevala on innoittanut niin tieteen- kuin taiteen tekijöitä, ja lehtikirjoituksiakin on epäilemättä tuhansia sivuja – blogissamme esittelemme muutamia Kalevalaan liittyviä poimintoja Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtitietokanasta.

Lue lisää

Vuosipäivä 5.2. – Itsenäisyyssenaatin puheenjohtajan yritys poistua lentokoneella punaisesta Helsingistä valkoiseen Vaasaan

Itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud kertoo, kuinka helmikuun 5 p:nä 1918 pääkaupungin aktivistit olivat valmistaneet hänelle hurjanrohkean tilaisuuden poistua neuvostovenäläisellä lentokoneella punaisesta pääkaupungista suoraan valkoiseen Suomeen. Hänen kirjoituksensa on alun perin julkaistu Sarkatakki-lehdessä 5.2.1928, jolloin tuli kuluneeksi 10 vuotta tästä lentoretkestä.

Lue lisää