Lähes 4000 suomalaista vapaaehtoista lähti Viron vapaussotaan kahtena sotilasyksikkönä: Pohjois-Virossa ja Narvassa taisteli ruotsalaisen majuri Martin Ekströmin johtama 1. suomalainen vapaajoukko ja Etelä-Virossa virolaisen everstiluutnantti Hans Kalmin johtama Pohjan Poikain rykmentti. Vanhan kirkkopuiston kahteen veljeshautaan haudattiin kevättalvella 1919 kahdessa surujuhlassa yhteensä 31 sankarivainajaa. Heistä vanhin oli 54-vuotias Johan Grönvall ja nuorin 15-vuotias Yrjö Häyhä. Ensimmäiset rintamalta tuodut neljä kaatunutta oli jo aiemmin haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Valtaosa kaatuneista haudattiin kotikuntiinsa ja osa jäi rintamalle. Lisää Vanhan kirkkopuiston sankarivainajista on luettavissa täältä: https://estofennia.eu/viron-vapaussodan-veljeshaudat/
Kuukausi: toukokuu 2023
Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivä 27.5.2023
Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivää vietettiin 27.5.2023 Parolassa. Juhlapuheen pitänyt kansanedustaja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri kiitti Vapaussodan Perinneliittoa sen tekemästä työstä mm. seuraavin sanoin: ”Meidän pitää muistaa perinteiden merkitys. Perinteet antavat voimaa, ja menneiden sukupolvien työn muistaminen ja kunnioittaminen vahvistavat maanpuolustustahtoa. Suomen itsenäisyys ei ole koskaan tullut ilmaiseksi. Itsenäisyytemme on ollut uhattuna sen ensihetkistä lähtien. Yli 100 000 suomalaista on antanut henkensä vapaussodassa, talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa vapautemme puolesta. Vapaussota oli kaiken perusta. Siellä luotiin perusta itsenäistymiselle.”
Airuet aamun koiton – kunniaa vapaussodan sankarivainajille 16.5.2023
Vapaussodan päättymisen muistopäivän 16.5.2023 kunnianosoitukset – mielessä Yrjö Jylhän sanat:
"Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet, te saitte suurimman voiton, te voititte veljen veljelleen, te löysitte kansan eksyneen. Te airuet aamun koiton."
Hietaniemessä vapaussoturien sankarihaudoilla [kuva 1] ja Saksanniemen hautapaadella [kuva 2] kukkatervehdyksen laskivat Olli Korkalainen ja Heikki Pietilä.
Vanhassa kirkkopuistossa vapaussoturien hautamuistomerkille Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppeleen laskivat Vesa Määttä ja Liisa Viranko [kuva 3] sekä oman seppeleemme Juhani Laine ja Markus Uomala [kuva 4]. Saksalaisten hautamuistomerkille seppeltervehdyksen jättivät Fred Packalén, Erik Werner ja Mimi Wiik Frihetskrigets Södra Traditionsföreningin edustajina [kuva 5]. Lippuja kannattelivat Olli Korkalainen ja Heikki Pietilä.
Paciuksen säveltämän Maamme-laulun ensiesityksestä tasan 175 vuotta
Vårt land esitettiin ensi kertaa Porvoon 500-vuotisjuhlissa vuonna 1846. Sävelenä ei kuitenkaan tuolloin ollut Paciuksen tuttu melodia vaan Runebergin oma iloinen ja nopearytminen sävellys, jonka kansallisrunoilijamme oli tehnyt porvoolaisen C.F. Blomin avustuksella. Maamme-lauluun tehtiin kaiken kaikkiaan parikymmentä eri sävellystä, ennen kuin Friedrich Paciukselta tilattiin uusi sävelmä ylioppilaiden kevätjuhlaan.
Paciuksella oli vain neljä päivää aikaa tehdä sävellys ja harjoittaa kuoro ja torvisoittokunta ensimmäiseen julkiseen esitykseen, joka tapahtui Floran päivänä 13.5.1848 Kumtähden niityllä Helsingissä. Esitys oli loistava menestys – ja kansallislaulu oli syntynyt!
Vapaussodan Perinneliiton hallitus
Tampereella järjestetty Vapaussodan Perinneliiton liittokokous valitsi 11. toukokuuta 2023 liiton uudeksi puheenjohtajaksi hallintotieteiden maisteri Jouni Koskelan Tampereelta. Aiempi puheenjohtaja Tapani Tikkala luopui tehtävästä. Koskela on toiminut liiton hallituksessa. Lisäksi hän on Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen puheenjohtaja. 64-vuotias Koskela on juuri siirtynyt eläkkeelle Pirkanmaan maakunnan edunvalvontapäällikön tehtävistä.
Suomalaisen Klubin Mannerheim-salissa pidetyn liittokokouksen jälkeen otetussa yhteiskuvassa on keskellä uusi puheenjohtaja Jouni Koskela vieressään liiton varapuheenjohtajaksi valittu yhdistyksemme toiminnanjohtaja Nina Schleifer. Muut hallituksen jäsenet ovat (vasemmalta katsoen) Timo Mäki, Petri Antila, Matti Mikkonen, Veli Suvanto, Tapio Laine ja Esko Hakulinen (kuvasta puuttuu Carl-Johan Hindsberg).