Vapaussotiemme Helsingin Seudun Perinneyhdistys ry (VHSPY) vietti 35-vuotisjuhlaansa lauantaina 7. marraskuuta Helsingissä. Juhlapäivä alkoi tutustumisella Reitzin museon hienoihin taide- ja antiikkikokoelmiin ja jatkui Ravintola Kaartissa juhlapuheiden, musiikin, huomionosoitusten ja yhteisen illallisen merkeissä.
Puheenjohtaja Jari Sartimon tervehdyssanat
Juhlan alussa kuullun Sibeliuksen Jääkärien marssin jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja Jari Sartimo toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja muistutti yhdistyksen 35 vuoden aikana tekemästä pitkäjänteisestä maanpuolustus- ja perinnetyöstä.
Kun yhdistys perustettiin vuonna 1991, kylmä sota oli päättymässä ja maailma suuressa murroksessa. Tuolloin moni uskoi turvallisuuden olevan jatkossa itsestäänselvyys ja itänaapurin muuttuneen pysyvästi. Nyt, 35 vuotta myöhemmin, turvallisuusympäristö on jälleen muuttunut perusteellisesti. Sartimo korosti, että nykyinen maailmantilanne on osoittanut yhdistyksen perustamisen taustalla olleen aatteen ja perinnetyön merkityksen. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön tarve ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin korostunut.
Yhdistys on uudistanut toimintaansa muun muassa digitaalisen Helsinki vapaussodassa -teemakierroksen avulla, mutta sen ydintehtävä on pysynyt muuttumattomana: vapaussoturien perinnön vaaliminen ja vapauden viestin välittäminen tuleville sukupolville.
Sartimo kiitti yhdistyksen perustajia, kunniajäseniä, vastuunkantajia ja yhteistyökumppaneita heidän pyyteettömästä työstään isänmaan hyväksi. Lopuksi hän totesi: ”Luokaamme katseet luottavaisina myös tuleviin vuosiin. Turvataan yhdessä perinteiden jatkuminen – tiedämmehän, että teemme työtä, jolla on tarkoitus.”
Perustajajäsenen muistot ja nuoren sukupolven tervehdys
Perustajajäsen Seppo Simola palautti juhlaväen mieliin yhdistyksen perustamispäivän 5. marraskuuta 1991, jolloin joukko arvovaltaisia henkilöitä kokoontui Katajanokan kasinolle. Yhdistys perustettiin jatkamaan Vapaussoturien Huoltosäätiön Helsingin ja Uudenmaan piirin tekemää työtä. Simola oli löytänyt tuolta päivältä päiväkirjamerkintänsä: ”VHSPY:n perustavassa kokouksessa Tapanin kanssa. Nyt meidänkin nimemme ovat vapaussodan historiassa.”
Simola muisteli yhdistyksen alkuvuosia, jolloin toiminnassa oli vielä mukana vapaussotaan osallistuneita veteraaneja. Henkilökohtaiset kohtaamiset ja sotahistorialliset kertomukset tekivät menneisyydestä elävää. Hän kertoi myös oman sukunsa koskettavan muiston keväältä 1918: luoti oli lentänyt hänen isoäitinsä ja tämän sisaren välistä heidän valmistautuessaan nukkumaan.
Nuoremman jäsenpolven edustaja Timo Peittola puolestaan korosti, että kunnianosoitukset eivät ole vain muodollisuuksia. Kunniavartiot, seppeleenlaskut ja lipunkanto ovat konkreettisia tekoja, joilla historian perintö siirtyy sukupolvelta toiselle.
”Näin teemme näkyväksi sen suuren uhrin, jonka ansiosta saamme elää vapaassa maassa”, Peittola kiteytti.
Juhlaan toi tervehdyksensä myös sisarjärjestö Frihetskrigets Södra Traditionsföreningin puheenjohtaja Denis Strandell. Hän lahjoitti yhdistykselle kirjan Hanko 1941 – tuntematon rintama ja kutsui jäsenet tutustumaan Hangon rintamamuseoon.
Singerit ilahduttivat juhlaväkeä
Lauluyhtye Singerien esitykset saivat lämpimän vastaanoton ja toivat arvokkaaseen tilaisuuteen iloa ja tunnelmaa. Yhtye tulkitsi eläytyen Harmony Sisters -lauluyhtyeen asemiesilloissa tunnetuksi tekemiä kappaleita, kuten Kodin kynttilät ja Hymyillen, sekä 1950-luvun ikivihreitä.
Erityisen mieleenpainuva hetki koettiin, kun yhtye lauloi serenadin samana päivänä 75 vuotta täyttäneelle Olli Korkalaiselle. Pitkäaikaiselle yhdistysaktiiville päivä oli muutenkin merkittävä, sillä hänelle myönnettiin Vapaussodan Perinneliiton kultainen merkki tunnustuksena ansiokkaasta ja pyyteettömästä järjestötyöstä muun muassa yhdistyksen varapuheenjohtajana.
Juhlapuheessa korostui kriisinkestävyys
Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Jouni Koskela tarkasteli juhlapuheessaan Suomen turvallisuusympäristön muutoksia ja historiallisen muistin tärkeyttä. Hän muistutti vapaussodan merkityksestä Suomen itsenäisyydelle: ”Bolsevistinen Neuvosto-Venäjä vuonna 1918 oli uhka itsenäisyytensä aamunkoitossa kamppailleelle Suomelle. Maamme laillisen armeijan – valkoisen armeijan – voitto sosialistisesta kapinasta takasi Suomelle vapauden ja itsenäisyyden. Se oli isänmaan etu, se oli kansan etu. Sen ovat myöntäneet myös isänmaallisesti ajatelleet ja ajattelevat sodassa hävinneet”.
Yhdistyksen perustamisvuonna 1991 Neuvostoliiton hajoaminen avasi Suomessa uusia mahdollisuuksia vapaussoturien, suojeluskuntalaisten ja lottien perinnön vaalimiseen. Tuolloin uskottiin Venäjän kehittyvän demokraattiseksi valtioksi, mutta sittemmin kehitys on osoittanut toiveet vääriksi.
Koskela korosti maanpuolustustahdon, yhteisvastuun ja henkisen kriisinkestävyyden merkitystä. Hän totesi, ettei kriiseihin varautuminen voi rajoittua muutamaan vuorokauteen, vaan poikkeusolot voivat kestää kuukausia tai jopa vuosia: ”Meidän on syytä muistaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt jo 57 kuukautta – pidempään kuin I maailmansota.” Hänen mukaansa yhteisen hyvän asettaminen oman edun edelle on keskeinen osa kansallista selviytymiskykyä.
Puheessa katse suunnattiin myös tuleviin merkkivuosiin: Suomen itsenäisyyden 110-vuotisjuhlavuoteen 2027, vapaussodan 110-vuotismuistovuoteen 2028 sekä Vapaussodan Rintamamiesten Liiton perustamisen satavuotisjuhlaan vuonna 2029.
Koskela kiitti yhdistystä sen pitkäjänteisestä ja aktiivisesta perinnetyöstä ja muisteli erityisesti vuoden 2018 valtakunnallisia juhlatapahtumia Helsingissä. Hän huomioi myös yhdistyksen edustajien panoksen Vapaussodan Perinneliiton hallituksessa. Lopuksi hän onnitteli 35-vuotiasta yhdistystä ja toivotti sille aktiivisia toimintavuosia myös tulevaisuudessa.
Ansioituneille jäsenille huomionosoituksia
Juhlan keskeinen osa oli yhdistyksen jäsenten palkitseminen kiitoksena heidän pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta perinnetyöstään.
Sininen Risti havunoksatunnuksin myönnettiin Eeva Lampénille, Timo Peittolalle ja Samuli Vuokilalle tunnustuksena ansioistaan perinnetyössä. VHSPY:n standaarilla palkittiin Juhani Laine, Heikki Pietilä ja Markus Uomala pitkäaikaisesta toiminnasta yhdistyksen hyväksi. Vapaussodan Perinneliiton standaarin saivat Juhani Pulkkinen, Seppo Simola ja Ari Åberg tunnustuksena ansiokkaasta perinnetyöstä. Väinö Valve -mitalilla huomioitiin Heikki Hult sekä yhdistyksen kunniajäsenet Matti Orlamo, Liisa Viranko ja Ohto Manninen, jotka ovat tehneet pitkään merkittävää perinnetyötä ollen edelleen valmiita antamaan mittavan kokemuksensa yhdistyksen käyttöön.
Filosofian tohtori, Suomen historian ja sotahistorian dosentti Jussi Niinistö kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi tunnustuksena pitkäjänteisestä työstään vapaussoturien historiallisen perinnön vaalimiseksi. Päätös oli tehty yksimielisesti yhdistyksen kokouksessa 5. lokakuuta. Niinistö on edistänyt vapaussodan historian tunnettuutta tutkijana, kirjailijana, esitelmöitsijänä ja vuosina 2006–2011 Vapaussoturi-lehden päätoimittajana. Erityisesti muistetaan hänen puolustusministerinä pitämänsä juhlapuhe vapaussodan satavuotisjuhlassa vuonna 2018.
Yhdistyksen 35-vuotistaival kiteytettynä varttituntiin
Juhlassa esitettiin Nina Schleiferin tekemä 15 minuutin mittainen historiavideo, joka kokosi yhteen yhdistyksen 35-vuotisen toiminnan keskeiset vaiheet.
Vuonna 1991 perustettu yhdistys jatkoi aluksi Vapaussoturien Huoltosäätiön perinnettä tukemalla vapaussotureita ja heidän leskiään. Yhdistys sai oman lipun vuonna 1995. Lippu naulattiin juhlallisin menoin Tammisunnuntain juhlassa 28. tammikuuta. Veteraanisukupolven väistyessä toiminnan painopiste siirtyi historiallisen perinnön vaalimiseen.
Video nosti esiin yhdistyksen monipuolisen toiminnan: kunniakäynnit, muistotilaisuudet, esitelmät, historiamatkat ja julkaisutyön. Vuosina 1998–2022 julkaistiin Vapaussodan Perintö -jäsenlehteä, jota ilmestyi kaikkiaan sata numeroa.
Yhdistyksen historian merkittävimpiin saavutuksiin kuuluvat vapaussodan päättymisen satavuotisjuhlallisuudet Helsingissä vuonna 2018. Kaksipäiväiset juhlallisuudet huipentuivat Finlandia-talon televisioituun pääjuhlaan. Vuonna 2020 yhdistys järjesti Tarton rauhan satavuotisjuhlan, jossa sai ensi-iltansa sen tuottama dokumenttielokuva Sodan ja rauhan kasvot – vapaussodasta Tarton rauhaan.
Yhdistyksen perinnetyö on saanut 2020-luvulla uusia muotoja. Perinteisten muistotilaisuuksien ja esitelmien rinnalle ovat tulleet dokumenttielokuvat, kuten Kaukokatseinen Mannerheim, seminaarit ja digitaalinen historiakasvatus. Yhdistyksen verkkosivustolla esitellään Suomen itsenäistymisen keskeisiä tapahtumia muun muassa Täsmätietoa vapaussodasta -osiossa. Vuonna 2023 julkaistun Helsinki vapaussodassa -mobiilikierroksen avulla voi tutustua huhtikuun 1918 taisteluihin ja niiden jälkiin pääkaupungissa maksuttoman Nomadi-sovelluksen välityksellä.
Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen historia on ennen kaikkea sen jäsenten historiaa. Edesmenneelle yhdistyksen jäsenelle, lotta Raili Louhisolalle, yhdistys oli ollut kuin toinen perhe. Tämä ajatus kiteyttää yhdistyksen 35-vuotisen toiminnan ytimen: historian vaalimisen ohella kyse on yhteisöllisyydestä, vapaaehtoistyöstä ja perinnön välittämisestä tuleville sukupolville.
Perinnetyö jatkuu – kiitollisina menneestä, katse tulevaisuudessa
Juhlaohjelman päätteeksi laulettiin yhdessä Kuullos pyhä vala, minkä jälkeen ilta jatkui juhlaillallisen ja yhdessäolon merkeissä. Vaikka 35-vuotisjuhlassa katsottiin kiitollisina menneisiin vuosikymmeniin, katse oli myös tulevaisuudessa. Yhdistyksen työ vapaussoturien muiston vaalimiseksi ja vapauden viestin välittämiseksi uusille sukupolville jatkuu.
Juhlan jälkeen yhdistys sai suruviestin kunniajäsenensä kenraalimajuri evp Sami Sihvon poismenosta. Juhlapäivänä tiedettiin ainoastaan, ettei hän terveydentilansa vuoksi voinut osallistua tilaisuuteen eikä pitää sovittua juhlapuhetta. Yhdistys muistaa kunniajäsentään kiitollisuudella hänen pitkäaikaisesta työstään maanpuolustuksen ja perinnetyön hyväksi. Hänen elämäntyönsä on osa sitä arvokasta perintöä, jonka vaalimista yhdistys jatkaa myös tulevina vuosina.
Teksti ja kuvat Nina Schleifer

















