Kunniaa Helsingin vapautuksessa kaatuneille

Tänään 12.4.2021 on tullut kuluneeksi 103 vuotta Helsingin vapautuksesta. Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ja Frihetskrigets Södra Traditionsförening laskivat perinteisesti seppeleet Vanhassa kirkkopuistossa oleville vapaussodan hautamuistomerkeille. Vasemmanpuoleisessa kuvassa Liisa Viranko ja Carl-Johan Hindsberg ovat laskemassa seppeltä Vapaussodan hautamuistomerkillä, lipputervehdystä tekemässä Olli Korkalainen. Oikealla seremonia saksalaisten hautamuistomerkillä. Valokuvaajana toimi Pekka Rautalahti.

Helsingin vapautuksessa kaatuneet 54 saksalaista sotilasta haudattiin Vanhaan kirkkopuistoon 16. huhtikuuta 1918 ja 16 suomalaista valkokaartilaista kolme päivää myöhemmin. Haudoille pystytetyt muistomerkit paljastettiin samanaikaisesti 31. lokakuuta 1920. Saksalaisten hautamuistomerkin suunnittelivat Gunnar Finne ja J. S. Sirén ja suomalaisten muistomerkin Elias Ilkka ja Erik Bryggman. Alla olevat kuvat (lähde: Journalistinen kuva-arkisto, Otava) ovat muistomerkkien paljastustilaisuudesta.

Suomalaisten Vapaussotamuistomerkki on valmistettu mustasta graniitista. Kivipaatta koristavien ratsastavia nuorukaisia ja hevosta suitsista pitelevää nuorukaista esittävien reliefien esikuvan on katsottu olevan Ateenan Akropolis-kukkulalla sijaitsevan Parthenonin temppelin friisit. Suomalaista kulttuuria pidettiin läntisen kulttuurin itäisenä etuvartioasemana samoin kuin aikoinaan Kreikkaa, joka myös taisteli suurta itäistä vihollista vastaan.

20 vuotta vapaussodan päättymisen jälkeen toimitti Helsingin valkokaartin työvaliokunta Helsingin valtaus 12.4.1918 -muistojulkaisun. Tervehdyksensä julkaisuun lähetti ylipäällikkö Mannerheim seuraavin sanoin: ”Tahdon tehostaa, ettei minulla – ollessani päällikkyyteni sitomana pohjoisessa – ollut mahdollisuutta läheltä seurata tapahtumain kulkua Helsingissä, joten en siis asiantuntemuksella voi puhua omien kansalaistemme osuuden merkityksestä pääkaupungin vapauttamisessa. Tiedän kuitenkin, että täälläkin mitä vaikeimmissa olosuhteissa tehtiin rohkeata, uhrautuvaa ja määrätietoista työtä isänmaan hyväksi ja että täälläkin moni oli valmis henkensä uhalla vapauttamme puolustamaan. Mieluinen tehtäväni on sen vuoksi Helsingin vapauttamisen 20-vuotispäivän johdosta lähettää toverillinen tervehdykseni ja onnitteluni kaikille niille, jotka täällä täyttivät velvollisuutensa. Teen kunniaa kaatuneitten muistolle.”

Eräs Vanhaan kirkkopuistoon haudattu Helsingin vapautuksessa kaatunut valkokaartilainen on vuonna 1890 syntynyt toimittaja Paavo Lietare, jonka tarinan entinen puolustusministeri Juho Niukkanen on kirjoittanut em. juhlajulkaisuun:

”Erityisesti jouduin kosketuksiin Maakansan taloudenhoitajan Paavo Lietareen kanssa, joka ollen täysin venäjänkielentaitoinen ja mitään vaaroja pelkäämätön, toimi innokkaasti Valkokaartin ja venäläisten matruusien välisenä asekauppiaana, hankkien Valkokaartille huomattavia määriä aseita. Paavo Lietare, tuntien venäläisten kauppatavat, lahjoi varusmestareita ja sai heidän kauttaan matruusit itse toimittamaan asekuormat sovittuihin paikkoihin kaupungille. Täällä Lietare itse tarkasti ja otti vastaan aseet ja vasta sen jälkeen suoritti hinnan niiden luovuttajille. Hänen toimintansa näytti maaliskuussa tulleen myös punakaartin tietoon ja se alkoi etsiä Paavo Lietaretta kaikkialta, joten hänen täytyi muuttaa asuntoa yhtä mittaa, asuipa hän joitakin aikoja venäläisillä laivoillakin kauppatuttaviensa parissa. Lisäksi sairastui hän, ja sairaanakin oli hänen muutettava paikasta toiseen.

Helsingin valtauksen edellä oli hänet sijoitettu asumaan Töölöön, Aurorankatu 3:een. Valtauksen edellisinä päivinä oli hän kuumetaudista niin heikko, ettei pystynyt omin voimin liikahtamaankaan. Kun hän valtauspäivänä kuuli ampumista kadulta, virkosi hän sen verran, että jaksoi ottaa kiväärinsä ja mennä puoleksi pukeutuneena kadulle, jossa punakaartilaiset parhaillaan perääntyivät Turuntietä pitkin etenevien saksalaisten tieltä, sekä ryhtyi ampumaan punakaartin osastoa. Tämä avasi tietenkin heti tulen häntä vastaan, jolloin Paavo Lietare kaatui keskelle katua ja on haudattuna yhteiseen sankarihautaan vanhalla kirkkomaalla.”


Kirjoittaja Nina Schleifer on Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja ja Vapaussodan Perintö -lehden toimittaja. 

Satavuotiaan Sakon tarina – Suojeluskuntain Ase- ja Konepajasta vientiteollisuuden valtiksi

Tiesitkö, että Suomen Punainen Risti on tiettävästi maailman ainoa järjestönsä kansallinen yhdistys, joka on harjoittanut aseteollisuutta? Tämä käy ilmi tänään 1.4.2021 100-vuotisjuhlaansa viettävän Sakon tarinasta. Lue tuoreimmasta blogistamme, miten Suojeluskuntain yliesikuntaan vuonna 1919 perustetusta taisteluvälineosastosta ja asepajasta kehittyi Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja eli Sako Oy ja monien mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen Euroopan suurin laadukkaiden pulttilukkoisten kiväärien valmistaja, jonka tuotannosta noin 98 % menee vientiin.

Lue lisää

Yhdistyksemme toiminta laajeni Itä-Uudellemaalle

Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry on perustanut 19.3.2021 Itä-Uudenmaan osaston, jonka pääasiallinen toiminta-alue on Porvoo ja Loviisa. Itä-Uudenmaan osasto osallistuu ja järjestää alueellaan vuosien 1918–1945 sotiimme ja Suomen itsenäistymiseen liittyviä perinne- ja vuositapahtumia, sekä tuottaa perinne- ja sotahistoriaa koskevia erilaisia julkaisuja. Tarkoitus on tehdä tiivistä yhteistyötä ruotsinkielisen sisarjärjestömme Frihetskrigets Södra Traditionsförening rf:n sekä paikallisten maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen kanssa. Toimintaa koordinoi ylil evp, MPK:n sotilaskouluttaja (Uusimaa ja Hamina) Jarkko Törmänen.

Lue lisää

Lotta-järjestön merkkipäivä

Lotta Svärd -järjestön perustamisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Tiettävästi ylipäällikkö Mannerheim käytti julkisesti ensimmäisenä vapaussodassa suojeluskuntia avustaneista naisista nimitystä Lotta Svärd kiitospuheessaan Suomen naisille Helsingissä 16. päivänä toukokuuta 1918. Seuraavassa professori Eeva Tapio valottaa liikkeen syntyä ja toimintaa.

Ryhdyttäessä perustamaan suojeluskuntia vuoden 1917 levottomuuksien aikana elpyi jääkärivärväyksen jälkeen pysähtynyt naisten toiminta. Suojeluskuntien kahvituksen ja muonituksen ohella naisia oli mukana myös aseiden hankinnassa ja kuljetuksessa. Varsinaisen toiminnan voidaan katsoa käynnistyneen suojeluskuntien järjestäytymisen ja valkoisen armeijan perustamisen myötä. Lähinnä huolehdittiin oman paikkakunnan suojeluskuntien saattamisesta toimintavalmiiksi, ja aloitettiin yhteisvoimin valmistaa vaatteita ja majoitustarvikkeita. Varsinkin muonituksesta joutuivat naiset huolehtimaan sekä paikallisesti että erityisesti sellaisilla paikkakunnilla, jotka olivat joukkojen läpikulkupaikkoja, koulutuskeskuksia tai joukkojen keskityspaikkoja.

Lue lisää

Sädesade syksy-yössä

”Kalevala on Suomen kansan henkinen itsenäisyysjulistus, jota oli aikanaan seuraava myöskin valtiollinen itsenäisyys”, todettiin Itä-Häme -lehden pääkirjoituksessa 27.2.1935. ”Tänä eripuraisuuden ja aineellisuuden ankeana aikana tarvitaan sellaista henkistä sisältöä, jota Kalevalamme antaa. Sen kunnioittaminen ja siihen tutustuminen on raatajaisien ja -äitien kunnioittamista ja heidän työnsä kiittämistä. Siihen on meillä suuri syy senkin tähden, että Kalevalamme korotti meidät ”kansakuntien joukkoon”, kirjoitettiin puolestaan seuraavana päivänä ilmestyneessä Savon sanomissa. Sopisivatko nämä sanat tähänkin päivään?

Kalevala on innoittanut niin tieteen- kuin taiteen tekijöitä, ja lehtikirjoituksiakin on epäilemättä tuhansia sivuja – blogissamme esittelemme muutamia Kalevalaan liittyviä poimintoja Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtitietokanasta.

Lue lisää

Vuosipäivä 5.2. – Itsenäisyyssenaatin puheenjohtajan yritys poistua lentokoneella punaisesta Helsingistä valkoiseen Vaasaan

Itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud kertoo, kuinka helmikuun 5 p:nä 1918 pääkaupungin aktivistit olivat valmistaneet hänelle hurjanrohkean tilaisuuden poistua neuvostovenäläisellä lentokoneella punaisesta pääkaupungista suoraan valkoiseen Suomeen. Hänen kirjoituksensa on alun perin julkaistu Sarkatakki-lehdessä 5.2.1928, jolloin tuli kuluneeksi 10 vuotta tästä lentoretkestä.

Lue lisää

Dokumentärfilmen ”Krigets och fredens anlete – Från frihetskriget till freden i Dorpat”

Finland och Sovjetryssland undertecknade ett fredsavtal i Dorpat den 14 oktober 1920. På dagen hundra år senare, den 14 oktober 2020, fick en halvtimmeslång dokumentärfilm om freden sin premiär i Ostrobotnias festsal. En svenskspråkig version av filmen släpps ut den 28 januari 2021. Dokumentären svarar på frågan: Vad var det för ett krig som dessa fredsförhandlingar skulle göra slut på? Och varför förhandlades det med ryssarna?

Under de senaste åren har man ofta hävdat att det kämpades ett inbördeskrig i Finland år 1918 och att Ryssland inte var inblandat i detta krig. Denna fråga tvistades om redan under fredsunderhandlingarna i Dorpat 1920. Ordföranden för den ryska delegationen Berzin skickade till bolsjevikregeringen en rapport där han var tvungen att medge att Finlands delegation hade rätt när den hävdade att krigstillstånd rådde mellan Finland och Sovjetryssland. Och just därför undertecknades ett fredsavtal mellan länderna.  

Lue lisää

Faktaa ja fiktiota täällä Pohjantähden alla

Britannian kulttuuriministeri Oliver Dowden vaati marraskuun lopussa Britannian kuningasperheen elämästä kertovan Netflixin The Crown-sarjan julistamista fiktioksi. Hän pelkää, että katsojasukupolvi, joka ei elänyt sarjan kuvaamien tapahtumien aikaan, saattaa sekoittaa faktan ja fiktion. Väinö Linnan syntymän 100-vuotispäivän 20.12.2020 kunniaksi on aika myös Suomessa kohdata totuus ja selkeästi ilmaista, että Pohjantähti-trilogia on ansiokkaasti kirjoitettua fiktiota, mutta ei missään nimessä faktaa.

Lue lisää