Lahjoitus talvisodan alkamisen muistopäivänä

Tänään vietetään talvisodan alkamisen muistopäivää. Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys kunnioittaa sotasukupolvien uhrauksia lahjoittamalla seppeltervehdykseen varatut rahat Ukrainaan. Sekä vuonna 1939 että ”erikoisoperaatiossa” 2022 puna-armeija valmistautui helppoon sotaan ja voittoon, mutta toisin kävi. Kansan yhtenäisyys ja taistelutahto tulivat yllätyksenä Stalinille talvisodassa ja Putinille Ukrainassa – uusia ”isäntiä” ei tervehdittykään vapauttajina. Slava Ukraini! 🇫🇮🇺🇦

Perinteinen retkemme Porvooseen 19.11.2022

Järjestyslipuston muistokivelle Saksanniemen kartanon pihalle kokoontui perinteisiin kunnianosoituksiin 19.11.2022 kello 12 runsas joukko oman yhdistyksemme, Porvoon Reserviupseerien ja Rakuunakillan edustajia. Lipunnoston jälkeen laskivat yhdistyksemme kukkalaitteen Olli Korkalainen ja Sakari Närvänen. Porvoon Reserviupseerien kukkatervehdyksestä vastasivat Erkki Naumanen ja Bjarne Stjernberg. Lopuksi laulettiin Jumala ompi linnamme.

Saksanniemestä matkamme jatkui juhlalounaalle historialliseen Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan Sannäsin kartanoon. Alkuruoaksi nautimme kevyesti suolattua siikaa ja hiillostettua lohipastramia, hovimestarinkastiketta, tilliperunaa ja marinoitua punajuurta. Pääruokana oli paahdettua ankanrintaa, portviini-suppilovahverokastiketta, paahdettua perunaa ja kuullotettuja kasviksia. Herkullisen aterian kruunasi valkosuklaa-mustaherukkapannacotta kahvin kera.

Ruokailun lomassa keskustelimme Järjestyslipuston vaiheista ja vapaussodan muista tapahtumista Porvoon suunnalla. Kuulimme mm. Erkki Naumasen tuomalta c-kasetilta Maija Soinion isän muistelmia. Hän oli 12-vuotiaana poikasena seurannut kotinsa ikkunasta runsaan 150 saksanniemeläisen pakoa, kun he olivat aseistuksen puutteessa joutuneet luopumaan vastarinnasta 350 venäläisen ja näiden aseistaman punakaartilaisen ylivoimaisen hyökkäyksen edessä 17.11.1917. Frihetskrigets Södra Traditionsföreningiä edustaneen Henrik Sundbäckin isä oli poikasena puolestaan joutunut todistamaan Pellingin taistelua helmikuussa 1918.

Kuulimme myös tarinoita Sannäsin Kartanon mielenkiintoisesta historiasta. Vuonna 1915 kartanon silloinen isäntä Gustav Silfverhjelm oli perustamassa Sotilaskomiteaa, jonka tarkoitus oli irrottaa Suomi Venäjästä sotilaallisin keinoin Saksan armeijan avulla. Sotilaiskomitean toimintaa peiteltiin niin, että sen jäsenet tulivat vaimoineen Sannäsin kartanoon illalliselle, jolta herrat sitten siirtyivät yläkertaan pitämään kokouksiaan. Kokousten dokumentit piilotettiin kartanon pihan kasvihuoneen salaiseen lokerikkoon.

Silfverhjelm oli myös keskeisiä henkilöitä Porvoon seudun suojeluskuntatoiminnan käynnistämisessä. Aseita saatiin marraskuussa 1917 Saksasta UC-57 -sukellusveneen tuodessa jääkärien etukomennuskuntaa, räjähdysaineita, kaksi radioasemaa ja aseita Loviisan ja Porvoon välimaastoon Pernajanlahden edustalla olevaan saareen, jonka omisti Silfverhjelmin vaimo Elsa von Born. Vastassa olivat mm. Gustav Silfverhjelm ja Elsan isä Ernst von Born. Sukellusveneen miehistölle tuotiin ruokaa ja tarvikkeita Sannäsista. He saivat kiitokseksi niin ison juuston, ettei se mahtunut paloittelematta sukellusveneen luukusta sisään. Sukellusveneen kapteenin viimeiset sanat suomalaisille olivat perimätiedon mukaan: ”Nyt sukellamme pohjaan nauttimaan kartanon voista ja juustosta.” Kuten tunnettua, alus katosi jäljettömiin lähdettyään paluumatkalle.

Kerrotaan, että kun Mannerheim ensimmäisen kerran vuonna 1919 saapui Sannäsiin, hän sanoi: ”Här föddes den gnistan som sedermera tände eldarna i Österbotten.” Mannerheimilla oli vierailujensa aikana kartanossa vakiohuone, nykyään ravintolakerroksessa sijaitseva Marski-kabinetti. Muita kartanon kuuluisia vakiovieraita olivat Akseli Gallen-Kallela, kenraali Ernst Linder, taidemaalari Alwar Cavén ja oopperalaulaja Aino Ackté.

Sannäsin kartanosta pari autokuntaa jatkoi vielä Porvoon tuomiokirkolle, jossa Maija Soinio ja Erkki Nieminen laskivat kukkatervehdyksen vapaussodan muistomerkille. Kiitämme kaikkia osallistujia mielenkiintoisesta retkestä!

Harri Korpisaaren luento Sotilaskomiteasta sekä yhdistyksen vuosikokous

Suojeluskuntatalon auditoriossa 11.11.2022 järjestetyllä luennolla valtiotieteiden tohtori Harri Korpisaari esitelmöi Sotilaskomiteasta 1915–1918. Haminan kadettikoulua käyneiden upseereiden perustama Sotilaskomitea oli jääkäriliikkeen ohella merkittävin itsenäisyysaktivistinen järjestö Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana. Sen tavoitteena oli luoda kansallinen armeija vapaussotaan venäläisiä joukkoja vastaan. Tästä mielenkiintoisesta esitelmästä kerrotaan lisää joulukuussa ilmestyvässä Vapaussodan Perintö -lehdessä.

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin heti luennon jälkeen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Heikki Hult ja sihteerinä Juhani Laine. Kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio ja valittiin hallitus vuodelle 2023. Hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Olli Korkalainen, Juhani Laine, Pekka Lehtiö (uusi), Heikki Pietilä, Nina Schleifer, Kai-Henrik Tiiainen, Liisa Viranko ja Ari Åberg. Varajäseniksi valittiin Anton Eskola, Henri Korhonen, Marko Nikkanen, Jukka Rusila, Jari Sartimo (uusi) ja Jarkko Törmänen. Jyrki Uutela jatkaa puheenjohtajana.

Uusi Metsätoimisto -laatan paljastustilaisuus

JP-27 Perinneyhdistyksen Helsinki-Uusimaa -osasto paljasti lauantaina 5.11.2022 Uuden Metsätoimiston muistolaatan osoitteessa Yrjönkatu 25 runsaan 40 katsojan läsnä ollessa. Kenraalimajuri evp Sami Sihvo piti avauspuheen, jossa hän kertoi jääkäritoiminnan historiasta. Laatan paljastivat Pekka Sillanpää ja Arno Hakkarainen, ja sen jälkeen nautittiin vielä Laurus-kuoron esityksestä ja Sotilaskotiauton munkkikahveista.

Uusi Metsätoimisto perustettiin Yrjönkadulle, kun jääkärivärväystä harjoittaneiden aktivistien Liisankadulla sijainnut salainen keskustoimisto, Helsingin metsätoimisto, oli paljastunut ja arkaluontoista materiaalia oli joutunut vääriin käsiin. Keskustoimiston johtaja Elmo Kaila muisteli 1920-luvulla toimiston harjoittamaa peitetoimintaa: ”Mahdollisten kotitarkastusten varalta ylläpidettiin jonkunlaista kauppakirjeenvaihtoa. Silloin tällöin Uusi Metsätoimisto itse pani jonkun ilmoituksen lehtiin tarjoten myytäväksi milloin mitäkin olematonta metsäpalstaa, lauta-, halko- tai puolukkavarastoa”. Todellisuudessa jääkärivärväys jatkui vilkkaana, ja keskustoimistolla oli myös tärkeä rooli suojeluskuntien perustamisessa eri puolille Suomea kesällä 1917.

Tilaisuuden jälkeen veimme vielä pyhäinpäivän kynttilät Vanhassa kirkkopuistossa olevalle vapaussotureiden hautamuistomerkille.

Sunnuntaiaktivistit nauttimassa sinivalkoisesta musiikista

Yhdistyksemme jäseniä oli Olli Korkalaisen kutsumina Viertolan koululla 22.10.2022 isänmaallisessa konsertissa, jonka järjesti Vantaan Veteraani- ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta. Ohjelmassa oli sotilasaiheista musiikkia ja sota-ajan lauluja Markku Rengon johtaman Tikkurilan Soittokunnan – TixiBandin esittämänä sekä yhteislaulua. Väliajalla nautittiin Vantaan Maanpuolustusnaisten organisoimista herkullisista pullakahveista.

Yhteisesti laulettiin mm. Korsuorkesterin tunnetuksi tekemä Raatteentie:

Suomeen tuli Raatteentietä kutsumaton sakki,
ilman viisumia päässään outo piippalakki.
Pakkasessa umpihankeen loppui ponnistukset,
kotiin oli unohtunut lapaset ja sukset…

Akateeminen Karjala-Seura 100 vuotta

Akateemisen Karjala-Seuran 100-vuotisjuhla Ostrobotnialla 21.10.2022 oli upea isänmaallinen tapahtuma, johon osallistui myös useita yhdistyksemme jäseniä. Ratsumieskillan lippuvartio, Kaaderilaulajien tuplakvartetin isänmaallinen musiikki, yhteisesti laulettu Akateemisen Karjala-Seuran kunniamarssi, herkullinen ruoka, hieno kuvakavalkadi AKS:n historian vaiheista, samanhenkinen seura sekä useat isänmaalliset puheet loivat juhlan, jossa kaikki viihtyivät. Saimmepa vielä kotiinviemisiksikin Fazerin sinistä ja AKS:n tie 100 v -juhlalevyn. Juhlassa palkittiin myös Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistyksen aktiiveja ja julkistettiin AKS:n ansioristi, joka myönnettiin fil. tri Jussi Niinistölle, valt. tri Mikko Uolalle sekä perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Elomaalle.

Jussi Niinistö kiteytti oleellisen erinomaisen juhlapuheensa alussa:

Olemme kokoontuneet juhlimaan 100 vuotta sitten perustettua Akateemista Karjala-Seuraa, nuoren Suomen sivistyneistön etujoukkoa, joka syntyi heimohengestä, eli maanpuolustus- ja suomalaisuusaatteesta ja kuoli Moskovan tahdosta syksyllä 1944 välirauhan sopimuksen perusteella. Vaan kuoliko AKS? Järjestönä kyllä, henkisesti ei. Aikanaan tavattiin sanoa, että AKS ei ole vain seura vaan se on kansallishenkinen maailmankatsomus. AKS-veljien panos tasavallan tärkeillä paikoilla vaikutti sodan jälkeisinä vaaran vuosina vuosikymmeniä eteenpäin aina kylmän sodan päättymisen vaiheille saakka, aina kun oli tarvetta toimia Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden puolesta kommunismia vastaan. Ja eläähän AKS:n henki edelleenkin, siitä osoituksena tämä perinneyhdistys, tämä juhlaillallinen ja laajemmin ajateltuna koko maanpuolustushenkinen Suomen kansa.

Akateemisen Karjala-Seuran 100-vuotismuistoa kunnioittaen ja perinneyhdistykselle menestystä tulevaan toivottaen oli yhdistyksemme edustajilla, Jyrki Uutelalla ja Nina Schleiferilla, kunnia luovuttaa Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n standaari juhlivalle veljesjärjestölle. Lämmin kiitos järjestäjille upeasta juhlasta, jonka onnistumiseen olivat suurella panoksellaan vaikuttaneet myös meidän yhdistyksessämme toimivat Pekka Lehtiö ja Olavi Vähäkallio!

Kuvat AKS

Tarton rauhasta 102 vuotta

Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa Tarton rauhaneuvottelujen aikana 21.6.1920: ”Hallitus käskee meidän puolustaa kylä kylältä Itä-Karjalaa, sen sijaan että se ei itse tee mitään. Se ei tahdo itse taistella, mutta asettaa meidät taisteluun. Meillä ei ole muita aseita kuin suu, mutta kyllä tässä tarvittaisiin miekka. Kansojen itsemääräämisoikeus on bolshevikkien suussa tyhjä fraasi. … Muuta kuin ampumista ryssät ei ymmärrä ja kunnioita.”

Samat vaikeudet jatkuvat venäläisten kanssa edelleen.

Tänään vietetään 14.10.1920 allekirjoitetun Tarton rauhansopimuksen muistopäivää. Aiheesta enemmän oheisessa dokumenttielokuvassa.

Lasse Lehtisen luento Salaista sotaa — Mannerheimin demari Kalle Lehmus

Filosofian tohtori Lasse Lehtisen mielenkiintoisen luennon aiheena tiistaina 4.10.2022 Ostrobotnian Topelius-kabinetissa oli Salaista sotaa — Mannerheimin demari Kalle LehmusLehmus toimi välirauhan aikana välikappaleena Mannerheimin ja työväen edustajien välillä ollen johtavia hahmoja kommunisminvastaisessa toiminnassa. Samalla hän vastasi Puolustusvoimien tiedotustoiminnan uudelleen organisoinnista. Myöhemmin urallaan hän eteni puolustusministeriksi ja puolustusministeriön kansliapäälliköksi, kunnes hänet yllättäen vapautettiin tehtävistään. 

103-vuotiasta kunniajäsentämme onnittelemassa

Meillä oli ilo käydä onnittelemassa Olli Vuoriota hänen 103. syntymäpäivänsä johdosta. Kuvassa vasemmalta Jyrki Uutela, päivänsankari ja Sakari Närvänen. Ollin hyvää muistia ja kuntoa ei voi kuin ihailla. Hän koostaa edelleen tietokoneellaan valokuvakirjoja – niitä on vuosien saatossa kertynyt jo yli 100! Erityisesti meitä kiinnosti hänen teoksensa JR 6 1941–1942 jatkosodassa. Meillä on toiveita päästä kuulemaan hänen sotamuistojaan ja katsomaan näitä hänen ottamiaan harvinaislaatuisia valokuvia Tammisunnuntain juhlassamme 28.1.2023 – tiedotamme tästä tarkemmin seuraavassa lehdessämme.