Vapaussodan Perinneliitto 30 vuotta

Tampereen Suomalaisella Klubilla vietettyyn Vapaussodan Perinneliiton 30-vuotisjuhlaan ja sitä edeltävään messuun Tampereen Tuomiokirkossa Tammisunnuntaina 29.1.2023 osallistui yhdistyksestämme kahdeksan jäsentä, joista seitsemän onnistuimme saamaan yhteiseen kuvaan Marsalkka Mannerheimin taulun eteen (kuva Sirkka Ojala). Kiitämme arvokkaasta juhlapäivästä kaikkia järjestäjiä Vapaussodan Tampereen seudun perinneyhdistyksessä ja Vapaussodan Perinneliitossa. Lisää tunnelmia ja kuvia tilaisuuksista on nähtävillä mm. https://www.facebook.com/vapaussoturi ja https://www.facebook.com/vapeperinneliitto

Tammisunnuntaita juhlittiin Helsingissä 28.1.2023

Tänään vietimme Helsingissä Tammisunnuntaita, ja siis ihan oikeana päivänä 28. tammikuuta, joka nyt sattui olemaan lauantai. Yhdistyksemme historian aikana lienee vain yhden kerran jouduttu päivästä poikkeamaan.

Ensin kokoonnuimme kunnianosoitukseen Hietaniemessä Vapaussoturien sankarihaudoilla. Heikki Pietilä oli jo edellisenä päivänä käynyt sytyttämässä kynttilät muutama vuosi sitten hankkimiinsa lyhtyihin, jotka koristavat alueen sisäänkäyntejä [1].

Vanhassa kirkkopuistossa suoritetuissa kunnianosoituksissa lippuja kannattelivat vapaussoturien hautamuistomerkillä Olli Korkalainen ja Heikki Pietilä. Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppeltervehdyksen jälkeen meidän yhdistyksemme seppeleen laskivat Olli Sorvettula ja Kai-Henrik Tiiainen [2]. Kynttilöiden ja seppelten myötä viesti välittyy ohikulkijalle: vapaussoturien työtä arvostetaan edelleen!

Kokoonnuimme kunnianosoitusten jälkeen 35 henkilön voimin Tammisunnuntain juhlaan Ostrobotnian Topelius-kabinettiin. Kaaderilaulajien kvartetin esittämän Jääkärien marssin jälkeen kuulimme puheenjohtaja Jyrki Uutelan tervehdyssanat [3]. Hän totesi, että tänäänkin vietetään Tammisunnuntaita kriisin keskellä. Olihan se kriisi paljon suurempi silloin, kun Mannerheimin ensimmäinen loistava sotatoimi suoritettiin Tammisunnuntaina 1918. Yllättävän vähän maailma on muuttunut 105 vuodessa. Vaikka etukomennuskuntana saapuneet jääkärit ja suojeluskunnat tekivät ihmeen vähäisillä joukoilla, tarvitsimme niin silloin kuin tulevissa kriiseissämmekin ulkovaltojen apua. Sama tilanne on nyt Ukrainassa, jonka saama apu ei vielä ole ollut riittävää, mutta toistaiseksi he ovat sen avulla kestäneet. Uutela esitti toivomuksen, että lähiaikoina apua tulisi huomattavassa määrin lisää, koska se on meidänkin etumme.

Puheen päätteeksi kohotimme seisten yhteisen maljan itsenäiselle isänmaalle ja kuuntelimme Kaaderilaulajien kvartetin esittämänä Vapaussodan Perinneliitolle Tommi Suutarisen säveltämän kunniamarssin, Vapauden marssin, johon hienot sanat on tehnyt jäsenemme Marko J. Ikonen [4]. Tästä kappaleesta on nyt myös valmistunut Kaaderilaulajien ja Varusmiessoittokunnan esittämänä äänite, joka on kuultavissa internet-sivuillamme www.vapaussodanperinto.fi.

Kauniin perinteen mukaisesti yhdistyksen hallituksen jäsen Liisa Viranko sytytti kynttilän [5] ja lausui muistosanat palauttaen mieliimme vuoden aikana kuolleiden jäsentemme nimet: Kaarina Lindberg, Asta Heickell, Jouko Sere, Lasse Seitavuopio, Pirkko Tervo, Auni-Leila Eulenberger ja Terttu Aho. Vietettyämme hiljaisen hetken lauloimme ajatukset edesmenneissä ystävissämme Maa on niin kaunis.

Syötyämme erittäin maukkaan juhlalounaan kuulimme kunniajäsenemme, 103-vuotiaan ikikaaderi Olli Vuorion muistoja sotataipaleestaan joukkueenjohtajana JR 6:ssa jatkosodan aikana 1941–1942 [6]. Hänen hyvää muistiaan ja esiintymiskykyään ei voi kuin ihailla. Hän koostaa edelleen tietokoneellaan valokuvakirjoja – niitä on vuosien saatossa kertynyt jo 106! Tämä ainutlaatuinen esitys perustui yhteen niistä [7]. Pääsimme katsomaan näitä hänen ottamiaan harvinaislaatuisia valokuvia ja kuulemaan hänen kertomuksiaan sieltä jostain… Täynnä arvonantoa toivotamme Ollille edelleen virkeitä päiviä ja kaikkea hyvää!

Me kaikki saimme tilaisuudessa myös lahjan Vapaussodan Perinneliitolta: 30-vuotisjuhlajulkaisun. Teokseen on koottu Vapaussoturi-lehdestä poimittuja artikkeleita mm. seuraavista aiheista: aktivismi, heimosodat, jääkäriliike, suojeluskunnat, toukokuun 16. päivän muisto, Tarton rauha, Vapaussodan Perinneliitto ja Vapaussoturien Huoltosäätiö. Kirjassa on kuvituksena Vapaussoturi-lehden kansikuvia – yksi kultakin liiton olemassaolon vuodelta – sekä paljon muuta mielenkiintoista.

Tunnelman luomisessa merkittävässä roolissa oli ohjelman ja maittavan ruoan lisäksi musiikki. Kaaderilaulajien triossa meitä viihdyttivät kommodori Matti Mäkinen, majuri Aarno Suorsa sekä trion johtaja everstiluutnantti Matti Orlamo [8]. Kuulimme em. marssien lisäksi Sam Sihvon Muistoja Pohjolasta ja Käypi rohkeena taistoon. Kun upseerit ja herrasmiehet ovat asialla, ei serenadi naisille unohdu koskaan. Tällä kertaa nautimme Nils-Eric Fougstedtin Romanssista. Isänmaallisen juhlamme päätteeksi laulettiin vielä yhteisesti Kuullos Pyhä vala niin kuin hyvään tapaamme kuuluu.

Teksti ja kuvat Nina Schleifer

Pikkujoulutilaisuus kenttäpiispan seurassa

Lumimyrskyä uhmaten saapui joukko yhdistyksemme jäseniä 13.12.2022 Ostrobotnian Topelius-kabinettiin vuoden viimeiseen esitelmätilaisuuteen. Kaaoksessa ollut Helsingin liikenne hidasti osan tuloa, joten aloitimme höyryävän kuumalla glögillä ja muutamalla joululaululla, joiden esilaulajana toimi ansiokkaasti kenttäpiispa Pekka Särkiö. Kun kaikki olivat saapuneet, kuulimme Särkiön erittäin mielenkiintoisen esitelmän aiheesta Sotilaspapiston rooli vuonna 1918 ja nykypäivänä. Aiheesta enemmän seuraavassa Vapaussoturi-lehdessä. Lämminhenkinen ilta jatkui herkullisen pikkujoulupäivällisen parissa ja päättyi yhteiseen Maa on niin kaunis -lauluun.

Itsenäisyyspäivän kunnianosoitukset

6.12.2022 juhlittiin Suomen 105-vuotista itsenäisyyttä. Järjestimme kunnianosoitukset klo 12 Vanhassa kirkkopuistossa vapaussoturien hautamuistomerkillä yhdessä Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön kanssa. Suomen lippua kannatteli Pekka Lehtiö ja yhdistyksen lippua Olavi Vähäkallio, seppeleen laskivat Jussi Niinistö ja Nina Schleifer.

Hietaniemessä teimme jo perinteiseen tapaan yhteistyötä muiden perinne- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Kuljimme Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistyksen, Veljesapu-Perinneyhdistyksen ja Pohjois-Helsingin Reservinaliupseerien kanssa lippukulkueena Hietaniemen hautausmaan uuden kappelin portilta Sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle, jossa yhdistyksemme seppelettä oli Kai-Henrik Tiiaisen kanssa laskemassa myös Mannerheim-suvun edustaja Meta Mannerheim. Lopuksi teimme vielä kunniaa lipuilla vapaussoturien hauta-alueella, jonka kynttilöistä oli tuttuun tapaan huolehtinut Heikki Pietilä.

Loviisan seudun taisteluissa 1918 kaatuneiden saksalaisten ja suojeluskuntalaisten sankarihaudoilla itsenäisyyspäivän aamuna klo 9 suoritetussa seppeleenlaskutilaisuudessa kunnniavartiossa olivat Jarkko Törmänen VHSPY:n Itä-Uudenmaan osaston edustajana ja Peter Ögård Frihetskrigets Södra Traditionsföreningin edustajana. Kuvaajana toimi Loviisan reserviupseerikerhon puheenjohtaja Pamela Weckman.

Sipoossa puolestaan kunta laski seppeleen Nikkilän Vapaussodan muistomerkille VHSPY:n ja samalla Sipoon reserviläisten jäsenten Jari Sartimon ja Ossi Ikosen ollessa kunniavartiossa, kuva  Jaana Viljaperä.

Lahjoitus talvisodan alkamisen muistopäivänä

Tänään vietetään talvisodan alkamisen muistopäivää. Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys kunnioittaa sotasukupolvien uhrauksia lahjoittamalla seppeltervehdykseen varatut rahat Ukrainaan. Sekä vuonna 1939 että ”erikoisoperaatiossa” 2022 puna-armeija valmistautui helppoon sotaan ja voittoon, mutta toisin kävi. Kansan yhtenäisyys ja taistelutahto tulivat yllätyksenä Stalinille talvisodassa ja Putinille Ukrainassa – uusia ”isäntiä” ei tervehdittykään vapauttajina. Slava Ukraini! 🇫🇮🇺🇦

Perinteinen retkemme Porvooseen 19.11.2022

Järjestyslipuston muistokivelle Saksanniemen kartanon pihalle kokoontui perinteisiin kunnianosoituksiin 19.11.2022 kello 12 runsas joukko oman yhdistyksemme, Porvoon Reserviupseerien ja Rakuunakillan edustajia. Lipunnoston jälkeen laskivat yhdistyksemme kukkalaitteen Olli Korkalainen ja Sakari Närvänen. Porvoon Reserviupseerien kukkatervehdyksestä vastasivat Erkki Naumanen ja Bjarne Stjernberg. Lopuksi laulettiin Jumala ompi linnamme.

Saksanniemestä matkamme jatkui juhlalounaalle historialliseen Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan Sannäsin kartanoon. Alkuruoaksi nautimme kevyesti suolattua siikaa ja hiillostettua lohipastramia, hovimestarinkastiketta, tilliperunaa ja marinoitua punajuurta. Pääruokana oli paahdettua ankanrintaa, portviini-suppilovahverokastiketta, paahdettua perunaa ja kuullotettuja kasviksia. Herkullisen aterian kruunasi valkosuklaa-mustaherukkapannacotta kahvin kera.

Ruokailun lomassa keskustelimme Järjestyslipuston vaiheista ja vapaussodan muista tapahtumista Porvoon suunnalla. Kuulimme mm. Erkki Naumasen tuomalta c-kasetilta Maija Soinion isän muistelmia. Hän oli 12-vuotiaana poikasena seurannut kotinsa ikkunasta runsaan 150 saksanniemeläisen pakoa, kun he olivat aseistuksen puutteessa joutuneet luopumaan vastarinnasta 350 venäläisen ja näiden aseistaman punakaartilaisen ylivoimaisen hyökkäyksen edessä 17.11.1917. Frihetskrigets Södra Traditionsföreningiä edustaneen Henrik Sundbäckin isä oli poikasena puolestaan joutunut todistamaan Pellingin taistelua helmikuussa 1918.

Kuulimme myös tarinoita Sannäsin Kartanon mielenkiintoisesta historiasta. Vuonna 1915 kartanon silloinen isäntä Gustav Silfverhjelm oli perustamassa Sotilaskomiteaa, jonka tarkoitus oli irrottaa Suomi Venäjästä sotilaallisin keinoin Saksan armeijan avulla. Sotilaiskomitean toimintaa peiteltiin niin, että sen jäsenet tulivat vaimoineen Sannäsin kartanoon illalliselle, jolta herrat sitten siirtyivät yläkertaan pitämään kokouksiaan. Kokousten dokumentit piilotettiin kartanon pihan kasvihuoneen salaiseen lokerikkoon.

Silfverhjelm oli myös keskeisiä henkilöitä Porvoon seudun suojeluskuntatoiminnan käynnistämisessä. Aseita saatiin marraskuussa 1917 Saksasta UC-57 -sukellusveneen tuodessa jääkärien etukomennuskuntaa, räjähdysaineita, kaksi radioasemaa ja aseita Loviisan ja Porvoon välimaastoon Pernajanlahden edustalla olevaan saareen, jonka omisti Silfverhjelmin vaimo Elsa von Born. Vastassa olivat mm. Gustav Silfverhjelm ja Elsan isä Ernst von Born. Sukellusveneen miehistölle tuotiin ruokaa ja tarvikkeita Sannäsista. He saivat kiitokseksi niin ison juuston, ettei se mahtunut paloittelematta sukellusveneen luukusta sisään. Sukellusveneen kapteenin viimeiset sanat suomalaisille olivat perimätiedon mukaan: ”Nyt sukellamme pohjaan nauttimaan kartanon voista ja juustosta.” Kuten tunnettua, alus katosi jäljettömiin lähdettyään paluumatkalle.

Kerrotaan, että kun Mannerheim ensimmäisen kerran vuonna 1919 saapui Sannäsiin, hän sanoi: ”Här föddes den gnistan som sedermera tände eldarna i Österbotten.” Mannerheimilla oli vierailujensa aikana kartanossa vakiohuone, nykyään ravintolakerroksessa sijaitseva Marski-kabinetti. Muita kartanon kuuluisia vakiovieraita olivat Akseli Gallen-Kallela, kenraali Ernst Linder, taidemaalari Alwar Cavén ja oopperalaulaja Aino Ackté.

Sannäsin kartanosta pari autokuntaa jatkoi vielä Porvoon tuomiokirkolle, jossa Maija Soinio ja Erkki Nieminen laskivat kukkatervehdyksen vapaussodan muistomerkille. Kiitämme kaikkia osallistujia mielenkiintoisesta retkestä!

Harri Korpisaaren luento Sotilaskomiteasta sekä yhdistyksen vuosikokous

Suojeluskuntatalon auditoriossa 11.11.2022 järjestetyllä luennolla valtiotieteiden tohtori Harri Korpisaari esitelmöi Sotilaskomiteasta 1915–1918. Haminan kadettikoulua käyneiden upseereiden perustama Sotilaskomitea oli jääkäriliikkeen ohella merkittävin itsenäisyysaktivistinen järjestö Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana. Sen tavoitteena oli luoda kansallinen armeija vapaussotaan venäläisiä joukkoja vastaan. Tästä mielenkiintoisesta esitelmästä kerrotaan lisää joulukuussa ilmestyvässä Vapaussodan Perintö -lehdessä.

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin heti luennon jälkeen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Heikki Hult ja sihteerinä Juhani Laine. Kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio ja valittiin hallitus vuodelle 2023. Hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Olli Korkalainen, Juhani Laine, Pekka Lehtiö (uusi), Heikki Pietilä, Nina Schleifer, Kai-Henrik Tiiainen, Liisa Viranko ja Ari Åberg. Varajäseniksi valittiin Anton Eskola, Henri Korhonen, Marko Nikkanen, Jukka Rusila, Jari Sartimo (uusi) ja Jarkko Törmänen. Jyrki Uutela jatkaa puheenjohtajana.

Uusi Metsätoimisto -laatan paljastustilaisuus

JP-27 Perinneyhdistyksen Helsinki-Uusimaa -osasto paljasti lauantaina 5.11.2022 Uuden Metsätoimiston muistolaatan osoitteessa Yrjönkatu 25 runsaan 40 katsojan läsnä ollessa. Kenraalimajuri evp Sami Sihvo piti avauspuheen, jossa hän kertoi jääkäritoiminnan historiasta. Laatan paljastivat Pekka Sillanpää ja Arno Hakkarainen, ja sen jälkeen nautittiin vielä Laurus-kuoron esityksestä ja Sotilaskotiauton munkkikahveista.

Uusi Metsätoimisto perustettiin Yrjönkadulle, kun jääkärivärväystä harjoittaneiden aktivistien Liisankadulla sijainnut salainen keskustoimisto, Helsingin metsätoimisto, oli paljastunut ja arkaluontoista materiaalia oli joutunut vääriin käsiin. Keskustoimiston johtaja Elmo Kaila muisteli 1920-luvulla toimiston harjoittamaa peitetoimintaa: ”Mahdollisten kotitarkastusten varalta ylläpidettiin jonkunlaista kauppakirjeenvaihtoa. Silloin tällöin Uusi Metsätoimisto itse pani jonkun ilmoituksen lehtiin tarjoten myytäväksi milloin mitäkin olematonta metsäpalstaa, lauta-, halko- tai puolukkavarastoa”. Todellisuudessa jääkärivärväys jatkui vilkkaana, ja keskustoimistolla oli myös tärkeä rooli suojeluskuntien perustamisessa eri puolille Suomea kesällä 1917.

Tilaisuuden jälkeen veimme vielä pyhäinpäivän kynttilät Vanhassa kirkkopuistossa olevalle vapaussotureiden hautamuistomerkille.

Sunnuntaiaktivistit nauttimassa sinivalkoisesta musiikista

Yhdistyksemme jäseniä oli Olli Korkalaisen kutsumina Viertolan koululla 22.10.2022 isänmaallisessa konsertissa, jonka järjesti Vantaan Veteraani- ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta. Ohjelmassa oli sotilasaiheista musiikkia ja sota-ajan lauluja Markku Rengon johtaman Tikkurilan Soittokunnan – TixiBandin esittämänä sekä yhteislaulua. Väliajalla nautittiin Vantaan Maanpuolustusnaisten organisoimista herkullisista pullakahveista.

Yhteisesti laulettiin mm. Korsuorkesterin tunnetuksi tekemä Raatteentie:

Suomeen tuli Raatteentietä kutsumaton sakki,
ilman viisumia päässään outo piippalakki.
Pakkasessa umpihankeen loppui ponnistukset,
kotiin oli unohtunut lapaset ja sukset…

Akateeminen Karjala-Seura 100 vuotta

Akateemisen Karjala-Seuran 100-vuotisjuhla Ostrobotnialla 21.10.2022 oli upea isänmaallinen tapahtuma, johon osallistui myös useita yhdistyksemme jäseniä. Ratsumieskillan lippuvartio, Kaaderilaulajien tuplakvartetin isänmaallinen musiikki, yhteisesti laulettu Akateemisen Karjala-Seuran kunniamarssi, herkullinen ruoka, hieno kuvakavalkadi AKS:n historian vaiheista, samanhenkinen seura sekä useat isänmaalliset puheet loivat juhlan, jossa kaikki viihtyivät. Saimmepa vielä kotiinviemisiksikin Fazerin sinistä ja AKS:n tie 100 v -juhlalevyn. Juhlassa palkittiin myös Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistyksen aktiiveja ja julkistettiin AKS:n ansioristi, joka myönnettiin fil. tri Jussi Niinistölle, valt. tri Mikko Uolalle sekä perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Elomaalle.

Jussi Niinistö kiteytti oleellisen erinomaisen juhlapuheensa alussa:

Olemme kokoontuneet juhlimaan 100 vuotta sitten perustettua Akateemista Karjala-Seuraa, nuoren Suomen sivistyneistön etujoukkoa, joka syntyi heimohengestä, eli maanpuolustus- ja suomalaisuusaatteesta ja kuoli Moskovan tahdosta syksyllä 1944 välirauhan sopimuksen perusteella. Vaan kuoliko AKS? Järjestönä kyllä, henkisesti ei. Aikanaan tavattiin sanoa, että AKS ei ole vain seura vaan se on kansallishenkinen maailmankatsomus. AKS-veljien panos tasavallan tärkeillä paikoilla vaikutti sodan jälkeisinä vaaran vuosina vuosikymmeniä eteenpäin aina kylmän sodan päättymisen vaiheille saakka, aina kun oli tarvetta toimia Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden puolesta kommunismia vastaan. Ja eläähän AKS:n henki edelleenkin, siitä osoituksena tämä perinneyhdistys, tämä juhlaillallinen ja laajemmin ajateltuna koko maanpuolustushenkinen Suomen kansa.

Akateemisen Karjala-Seuran 100-vuotismuistoa kunnioittaen ja perinneyhdistykselle menestystä tulevaan toivottaen oli yhdistyksemme edustajilla, Jyrki Uutelalla ja Nina Schleiferilla, kunnia luovuttaa Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n standaari juhlivalle veljesjärjestölle. Lämmin kiitos järjestäjille upeasta juhlasta, jonka onnistumiseen olivat suurella panoksellaan vaikuttaneet myös meidän yhdistyksessämme toimivat Pekka Lehtiö ja Olavi Vähäkallio!

Kuvat AKS