Saksanniemen Järjestyslipuston perustamisen 106-vuotismuistotapahtumaan Saksanniemen kartanon muistokivelle kokoontui runsas joukko osallistujia. Tällä kertaa mukana olivat Porvoon Reserviupseerikerhon ja Rakuunakillan lisäksi Itä-Uudenmaan Poliisilaitoksen edustajat poliisipäällikkö Ilkka Koskimäen johdolla ja Poliisisoittokunnan kera. Lipunnoston jälkeen yhdistyksemme kukkalaitteen muistokiven juureen laskivat Liisa Viranko ja Jarkko Törmänen. Sen jälkeen seppeleen laskivat Porvoon poliisilaitoksen edustajat ja kolmantena laski kukkalaitteen Porvoon Reserviupseerikerho Erkki Naumasen johdolla. Lopuksi perinteiseen tapaan laulettiin soittokunnan säestyksellä ’Jumala ompi linnamme’.

Lue lisää

Helsingissä Ostrobotnian juhlasalissa järjestettiin totalitaaristen hallintojen eurooppalaisena muistopäivänä 23. elokuuta 2023 totalitarismia käsittelevä seminaari. Tilaisuus on katsottavissa myös jälkeenpäin YouTubeen tallennetusta striimistä.

Totalitaaristen hallintojen eurooppalaista muistopäivää vietetään Euroopan parlamentin 19. syyskuuta 2019 antaman päätöslauselman mukaisesti vuosittain 23.8. monissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa, Georgiassa ja Baltian maissa. Kanadassa ja Yhdysvalloissa muistopäivä tunnetaan nimellä ”Black Ribbon Day”.

Lue lisää

Veljesapu-Perinneyhdistys ry:n järjestämä perinteinen Schwester Ruth Munckin muistotilaisuus järjestettiin Hausjärven kirkolla. Yhdistyksemme lippua kannatteli tilaisuudessa Heikki Pietilä, valokuvat Liisa Viranko.

Vapaaherratar Ruth Munck liittyi ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa taistelevien suomalaisten jääkäreiden joukkoon sairaanhoitajana. Hänestä käytettiin pataljoonan sotilaiden keskuudessa nimitystä Schwester Ruth. Hän saapui jääkärien pääjoukossa Vaasaan 25. helmikuuta 1918 ja työskenteli vapaussodan aikana ensin sairasjunassa ja sitten Karjalan kannaksella kenttäsairaalassa. Hän osallistui aktiivisesti Lotta Svärd –yhdistyksen toimintaan sen perustamisesta alkaen. Vuosina 1941–1943 Munck liikkui Euroopassa ja antoi panoksensa Saksan sotavoimissa palvelleiden suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten hoitoon. Sodan jälkeen Munckia syytettiin väärin perustein maanpetoksesta ja tuomittiin neljäksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Vapauduttuaan Ruth Munck asettui Hausjärvelle Leponiemen kartanoon, jossa hän järjesti vuotuisia tapaamisia entisille jääkäreille sekä SS-pataljoonan miehille syntymäpäivänsä aikoihin elokuussa.

Lue lisää

Kesäretkemme suuntautui Hangon seudulle. Oppaamme, historian ja yhteiskuntaopin lehtori, FM, VTM Kai-Henrik Tiiainen, valotti bussimatkojen aikana erittäin kattavasti Hangon ja sen seudun historiaa. Mielenkiintoisen esityksen pääpaino oli kuulijakunnan huomioiden vapaussodassa – aiheesta enemmän seuraavassa Vapaussoturissa.

Retkemme aluksi kokoonnuimme kunnianosoituksiin Mannerheimin muistokivelle Skogsbyhyn [kuva 1, Jomi Iivonen].  Tämä 4.6.1944 paljastettu muistokivi on pystytetty paikalle, jossa sotamarsalkka Mannerheim vastaanotti 15.12.1941 Hangon rintamalla taistelleiden joukkojen ohimarssin. Kukkatervehdyksen laskivat itseoikeutetusti Eva-Christina Mäkeläinen, joka on pienenä tyttönä istunut Mannerheimin sylissä sekä Torsti Holvikivi, joka on perehtynyt Marsalkka Mannerheimin elämänvaiheisiin erityisesti Portugalissa [kuva 2, Nina Schleifer]. Panimme tyytyväisinä merkille, että muistokiven yhteydessä olevassa infotaulussa Mannerheimin elämäkerran kohdalla puhutaan vapaussodasta, kuten ylipäällikkömme olisi itsekin halunnut. Muistotaulun kääntöpuolella on lyhyt katsaus talvisodan jälkeen solmittuun rauhansopimukseen, jonka mukaisesti jouduimme vuokraamaan Neuvostoliitolle 30 vuodeksi Hankoniemen, sitä ympäröivät merialueet ja noin 400 saarta [kuva 3, Nina Schleifer].

Lue lisää

Tänään runon ja suven päivänä yhdistyksemme toivottaa itse kullekin leppeitä kesäiltoja koivun katveessa!

Lue lisää

Lue lisää

Lähes 4000 suomalaista vapaaehtoista lähti Viron vapaussotaan kahtena sotilasyksikkönä: Pohjois-Virossa ja Narvassa taisteli ruotsalaisen majuri Martin Ekströmin johtama 1. suomalainen vapaajoukko ja Etelä-Virossa virolaisen everstiluutnantti Hans Kalmin johtama Pohjan Poikain rykmentti. Vanhan kirkkopuiston kahteen veljeshautaan haudattiin kevättalvella 1919 kahdessa surujuhlassa yhteensä 31 sankarivainajaa. Heistä vanhin oli 54-vuotias Johan Grönvall ja nuorin 15-vuotias Yrjö Häyhä. Ensimmäiset rintamalta tuodut neljä kaatunutta oli jo aiemmin haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Valtaosa kaatuneista haudattiin kotikuntiinsa ja osa jäi rintamalle. Lisää Vanhan kirkkopuiston sankarivainajista on luettavissa täältä: https://estofennia.eu/viron-vapaussodan-veljeshaudat/

Lue lisää

Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivää vietettiin 27.5.2023 Parolassa. Juhlapuheen pitänyt kansanedustaja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri kiitti Vapaussodan Perinneliittoa sen tekemästä työstä mm. seuraavin sanoin: ”Meidän pitää muistaa perinteiden merkitys. Perinteet antavat voimaa, ja menneiden sukupolvien työn muistaminen ja kunnioittaminen vahvistavat maanpuolustustahtoa. Suomen itsenäisyys ei ole koskaan tullut ilmaiseksi. Itsenäisyytemme on ollut uhattuna sen ensihetkistä lähtien. Yli 100 000 suomalaista on antanut henkensä vapaussodassa, talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa vapautemme puolesta. Vapaussota oli kaiken perusta. Siellä luotiin perusta itsenäistymiselle.”

Lue lisää

Vapaussodan päättymisen muistopäivän 16.5.2023 kunnianosoitukset – mielessä Yrjö Jylhän sanat:

"Te ette turhaan taistelleet,
te ette turhaan kaatuneet,
te saitte suurimman voiton,
te voititte veljen veljelleen,
te löysitte kansan eksyneen.
Te airuet aamun koiton."

Hietaniemessä vapaussoturien sankarihaudoilla [kuva 1] ja Saksanniemen hautapaadella [kuva 2] kukkatervehdyksen laskivat Olli Korkalainen ja Heikki Pietilä.

Vanhassa kirkkopuistossa vapaussoturien hautamuistomerkille Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppeleen laskivat Vesa Määttä ja Liisa Viranko [kuva 3] sekä oman seppeleemme Juhani Laine ja Markus Uomala [kuva 4]. Saksalaisten hautamuistomerkille seppeltervehdyksen jättivät Fred Packalén, Erik Werner ja Mimi Wiik Frihetskrigets Södra Traditionsföreningin edustajina [kuva 5]. Lippuja kannattelivat Olli Korkalainen ja Heikki Pietilä.

Lue lisää

Vårt land esitettiin ensi kertaa Porvoon 500-vuotisjuhlissa vuonna 1846. Sävelenä ei kuitenkaan tuolloin ollut Paciuksen tuttu melodia vaan Runebergin oma iloinen ja nopearytminen sävellys, jonka kansallisrunoilijamme oli tehnyt porvoolaisen C.F. Blomin avustuksella. Maamme-lauluun tehtiin kaiken kaikkiaan parikymmentä eri sävellystä, ennen kuin Friedrich Paciukselta tilattiin uusi sävelmä ylioppilaiden kevätjuhlaan.

Paciuksella oli vain neljä päivää aikaa tehdä sävellys ja harjoittaa kuoro ja torvisoittokunta ensimmäiseen julkiseen esitykseen, joka tapahtui Floran päivänä 13.5.1848 Kumtähden niityllä Helsingissä. Esitys oli loistava menestys – ja kansallislaulu oli syntynyt!

Lue lisää