Tänään muisteltiin vihamielisen itänaapurimme reunavaltioita. Päivä alkoi Viron itsenäisyyspäivän juhlinnalla. Kello 12 suoritettiin kunniakäynti ja seppeleenlasku sodissamme kaatuneiden virolaisten vapaaehtoisten hauta-alueella Malmin hautausmaalla [kuva 1, Liisa Viranko] ja klo 14 oli vuorossa seppeleenlasku Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten haudalle Vanhassa kirkkopuistossa. Vapaussodan Perinneliiton seppeleen laskivat liiton varapuheenjohtaja Nina Schleifer, Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen hallituksen jäsen Heikki Pietilä sekä Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Lehtiö [kuva 2, Olavi Vähäkallio]. Kunnianosoitusten jälkeen suurlähettiläs Sven Sakkov tarjosi lämmikkeeksi Vana Tallinia, teetä ja lihapiirakoita sekä kutsui läsnäolijat kuuntelemaan virolaisen näyttelijän Siim Maatenin lukemia runoja Eino Leinon patsaalla. Eino Leino oli saanut päivän kunniaksi kaulaliinan, jossa olivat sekä Viron että Ukrainan värit [kuvat 3 ja 4, Nina Schleifer].
Kuukausi: helmikuu 2024
Helsingin suurpommitukset
Helsingin suurpommituksista tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Kunniajäsenemme professori Ohto Manninen on kirjoittanut oheisen artikkelin Helsingin kohtalon hetkistä vuonna 1944.
Neuvostoliiton ylijohdon alaiset kaukotoimintailmavoimat (ADD) suorittivat Helsinkiin helmikuussa 1944 kolme suurpommitusta kymmenen päivän välein. Välipäivinä pommitettiin muita kaupunkeja, Pohjois-Venäjällä, Virossa ja Suomessa, mm. Kotkaa ja Turkua sekä Pohjois-Suomen kaupunkeja.
Kolmen suurvallan johtajien – Stalinin, Rooseveltin ja Churchillin – marras-joulukuussa 1943 pitämän tärkeän Teheranin konferenssin jälkeen kaukotoimintailmavoimien komentaja Golovanov vieraili Stalinin luona. Stalin puhui Suomen sodasta irrottamisen välttämättömyydestä ja pohti voitaisiinko tämä saada aikaan pelkästään ilmavoimien avulla. Englannin ilmavoimien 1000 pommikoneen iskusta Kölniin oli saatu melkoisia tuloksia. Golovanov vastasi Stalinille, että ilmavoimat pystyisivät irrottamaan Suomen sodasta, mutta arveli, ettei Suomen hallitus toivoisi pääkaupunkia pyyhkäistäväksi maan pinnalta. Stalin katsoikin, että asiaa oli vielä mietittävä.