Juhlavat kunnianosoitukset järjestettiin klo 12 alkaen Helsingissä vapaussodan ylipäällikkö Mannerheimin, Tarton rauhan neuvottelukunnan puheenjohtaja J. K. Paasikiven sekä silloisen presidentti K. J. Ståhlbergin patsailla. Paikalla olivat myös Kaartin soittokunta sekä Helsingin Ratsupoliisi ja perinneratsukoita Ratsumieskillan Lahden Eskadroonasta.

Tämän jälkeen noin klo 12.30 alkaen oli tilaisuus Ostrobotnian juhlasalissa, jossa nostettiin Vapaussodan Perinneliiton tarjoama malja Tarton rauhan kunniaksi ja katsottiin aiheesta tehty lyhyt dokumenttifilmi ”Sodan ja rauhan kasvot – Vapaussodasta Tarton rauhaan”. Dokumentin asiantuntijana toimii Oulun yliopiston historian professori Kari Alenius.

Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat Tarton rauhansopimuksen 14. lokakuuta 1920. Päivälleen 100 vuotta myöhemmin, 14. lokakuuta 2020, sai Ostrobotnian juhlasalissa ensiesityksensä ½ tuntia kestävä dokumenttielokuva, joka vastaa kysymykseen: Minkä sodan rauhasta oli kyse – ja miksi siitä neuvoteltiin venäläisten kanssa?

Kai-Henrik Tiiainen arvioi blogissaan Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen teosta "Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet" (2016). Tiiaisen oma historianharrastus on jo vuosien ajan suuntautunut suomenruotsalaisen äärioikeiston tutkimiseen. Tämän seurauksena hän tuntee aihepiiriin liittyvää tutkimuskirjallisuutta ja lähdemateriaaleja erittäin hyvin - paremmin kuin Suomalaiset fasistit -kirjan kirjoittajakolmikko.

Miesten Superpesiksen ratkaiseva kolmas loppuottelu pelataan Sotkamossa lauantaina 26.9. Nyt onkin hyvä aika muistella pesäpallon isää, Tahko Pihkalaa. Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Vapaussodan Perintö -lehdessämme 2/2012.

Tällä viikolla tuhannet heinäkuussa palveluksensa aloittaneet alokkaat ovat antaneet sotilasvalan tai -vakuutuksen ympäri Suomen varuskuntia. Pääkaupunkiseudulla 620 nuorta osallistui tähän juhlavaan perinteeseen eilen perjantaina 14.8.2020 Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa. Sotilasvala jatkaa vuosisataista perintöä. Asetus sotilasvalan vannomisesta annettiin 16. elokuuta 1918. Valakaavaan on vuoden 1918 asetuksen jälkeen tullut lähinnä kielellisiä muutoksia, joskin eräs sisällöllinen muutos on kuitenkin tehty. Heti vapaussodan jälkeen oli tarpeen korostaa, että maatamme puolustetaan sekä sisäistä että ulkoista vihollista vastaan. Tätä ei nykyisessä kaavassa erikseen enää mainita.

13.8.1920 tuli kuluneeksi 100 vuotta Suomen ja Neuvosto-Venäjän välisestä aselevosta. Julkaisimme Facebook'issa videon, jossa käydään läpi tärkeimmät itsenäistymisemme vaiheet itsenäisyysjulistuksesta 6.12.1917 Tarton rauhaan 14.10.1920.

Kirja punakaartin väkivallasta pääkaupunkiseudulla 1917-1918 on juuri ilmestynyt. Vaikka aihe on rankka, annamme vahvan suosituksen sen lukemiseen, sillä viime vuosina julkisuudessa on isoin otsikoin paheksuttu laillisen hallituksen harjoittamia rankaisutoimia ja vähätelty kapinallisten tekoja. Teos tarjoaa erinomaisen kuvan syistä ja seurauksista.

Eino Leino kirjoitti loppuvuodesta 1917 puhjenneesta poliittisesta väkivallasta raamatullista sanontaa lainaten: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu”. Kauhistuneen runoilijan ennustus kävi toteen viimeistään seuraavana talvena punakaartin aloittaessa kapinan ja syyllistyessä lukuisiin väkivallantekoihin. Ne panivat alulle kansallisen tragedian, joka vaati lopulta kymmenientuhansien suomalaisten hengen sekä mittavat aineelliset vahingot.

Ari Åberg pohtii venäläistä tapaa käyttää historiaa politiikan pelinappulana. Aihe on ajankohtainen mm. Sandarmohin joukkohaudat (kuva) löytäneen Juri Dimitrijevin tuoreen vankilatuomion takia.

Vapaussodan aikaisten muistomerkkien, tavaroiden, kirjojen ja dokumenttien säilyminen ei aina ole ollut itsestään selvää. Osa on tuhoutunut, osa on poliittisista syistä tuhottu. Perinne-esineiden säilymisestä nykypolville saamme kiittää lukuisia yksityishenkilöitä, jotka vaivojaan kaihtamatta ovat suojelleet historiallisia muistoja. Eräs esimerkki, Eero Kylliäisen pelastama Suojeluskuntatalon seinässä ollut suojeluskunta-aiheinen lyijylasi-ikkuna, on esillä Mikkelin Jalkaväkimuseossa.

Tänään 12.6.2020 on tullut kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Suomen valtuuskunta J. K. Paasikiven johdolla lähti Tarttoon neuvottelemaan rauhasta Neuvosto-Venäjän kanssa. Kansallisarkiston verkkonäyttelyn merkittävimmäksi asiakirjaksi valittiin kymmenen vuotta sitten yleisöäänestyksellä 14.10.1920 allekirjoitettu Tarton rauhansopimus. Se oli ensimmäinen itsenäisen Suomen tekemä rauha, ja siinä määriteltiin ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen rajat. Merkittävien asiakirjojen muille sijoille jäivät muun muassa itsenäisyysjulistus ja YYA-sopimus.