Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat Tarton rauhansopimuksen 14. lokakuuta 1920. Päivälleen 100 vuotta myöhemmin, 14. lokakuuta 2020, sai Ostrobotnian juhlasalissa ensiesityksensä ½ tuntia kestävä dokumenttielokuva, joka vastaa kysymykseen: Minkä sodan rauhasta oli kyse – ja miksi siitä neuvoteltiin venäläisten kanssa?
Suomessa on viime vuosina yleisesti väitetty, että vuonna 1918 käytiin sisällissotaa eikä Venäjä ollut osapuolena tässä sodassa. Samasta asiasta kiisteltiin Tarton rauhanneuvotteluissa vuonna 1920. Venäläisen valtuuskunnan puheenjohtaja Berzin joutui myöntämään bolševikkihallinnolle lähettämässään raportissa Suomen delegaation olevan oikeassa sotatilasta, ja siksi rauhansopimus solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä.
Elokuva osoittaa, miten Suomen ja muiden Venäjän reunavaltioiden tapahtumat sata vuotta sitten linkittyivät ensimmäiseen maailmansotaan bolševikkien tavoitellessa maailmanvallankumousta. Vaikka Suomi oli julistautunut itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917, maa oli kuitenkin venäläisten sotajoukkojen miehittämä. Tarvittiin vapaussota, jonka lopputuloksena varmistettiin todellinen valtiollinen itsenäisyys eli vapautuminen Venäjän vallasta sekä demokraattinen yhteiskuntajärjestys. Vuonna 1918 punakaartilaiset yrittivät kaapata vallan maailman kansanvaltaisimmalta eduskunnalta ja sen asettamalta hallitukselta. Siihen heitä yllyttivät bolševikit, jotka Leninin johdolla olivat onnistuneet vallankumouksessaan Venäjällä.
Elokuvan ”Sodan ja rauhan kasvot – Vapaussodasta Tarton rauhaan” on käsikirjoittanut ja ohjannut Nina Schleifer, toinen käsikirjoittaja on Jyrki Uutela. Dokumentin asiantuntijana toimii Oulun yliopiston historian professori Kari Alenius.
Elokuva on katsottavissa Youtubesta tai alla: