Nina Schleifer
Vapaussodan aikaisten muistomerkkien, tavaroiden, kirjojen ja dokumenttien säilyminen ei aina ole ollut itsestään selvää. Osa on tuhoutunut, osa on poliittisista syistä tuhottu. Perinne-esineiden säilymisestä nykypolville saamme kiittää lukuisia yksityishenkilöitä, jotka vaivojaan kaihtamatta ovat suojelleet historiallisia muistoja. Eräs esimerkki on esillä Mikkelin Jalkaväkimuseossa.
Arkkitehti Martti Välikangas suunnitteli funktionalistisen suojeluskuntatalon Mikkelin Otavankadulle lähelle urheilukenttää vuonna 1938. Sodan loputtua monet järjestöt, kuten Lotta Svärd ja Suojeluskuntajärjestö, oli lakkautettava välirauhansopimuksen perusteella tai valvontakomission painostuksesta. Mikkelin kaupungin suojeluskunta lahjoitti marraskuussa 1944 tonttinsa rakennuksineen ja irtaimistoineen kaupungille kirjasto-, koulu- tai urheilutoimintaan. Suojeluskuntatalosta tuli sittemmin Mikkelin ammattikoulun toimipaikka, jossa Eero Kylliäinen (s. 1931) aloitti työskentelyn varastonhoitajana vuonna 1960.
Kylliäinen löysi rakennuksen vintiltä suojeluskunnan esineistöä, jonka joukossa oli myös hieno suojeluskuntatalon seinässä ollut suojeluskunta-aiheinen lyijylasi-ikkuna. 1970-luvulla silloinen rehtori käski Kylliäistä hävittämään ikkunan poliittisista syistä, mutta Kylliäinen ymmärsi ikkunan historiallisen arvon ja ”unohti” sen tuhoamisen siirtäen sen vaivihkaa turvalliseen paikkaan säilöön.
Vuosia myöhemmin kesälomalta palattuaan Kylliäinen huomasi ikkunan kadonneen. Koululla oli hänen lomansa aikana tehty remonttia, ja suojeluskunnan esineistöä oli viety mm. Mikkelin taidemuseon varastoon. Näiden tavaroiden joukossa ei kuitenkaan ollut tätä ikkunaa. Tehtyään tovin salapoliisityötä hän löysi sen erään koulun kellarivarastosta. Työtoverinsa Eero Tuukkasen kanssa hän toimitti ikkunan takaisin Ammattikoululle, ja yhdessä koululla toimineen opettajan kanssa teki sille laudasta suojalaatikon, jossa sitä vielä tänäkin päivänä säilytetään Jalkaväkimuseossa.
Tällaisia arkipäivän sankaritekoja on vaadittu, jotta kunniakas historiamme välittyy jälkipolville. Myös me ja muut perinneyhdistykset olemme omalta osaltamme säilyttämässä arvokasta perintöämme.
Kirjoittaja on Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja ja Vapaussodan Perintö -lehden toimittaja.