Vapaussotiemme Helsingin Seudun Perinneyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Teams-alustalla etänä / Lakiasiaintoimisto Laine & Nikka-Laitinen Oy:n kokoustilassa (Tunturikatu 7 B, 00100 Helsinki)

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Oksman ja sihteeriksi Juhani Laine. Toiminnanjohtaja Nina Schleifer esitti edellisen vuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja toiminnantarkastajien lausunnon. Toimintakertomus on luettavissa Vain jäsenille -osiossa täällä. Kokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille vastuuvapauden.

”Kalevala on Suomen kansan henkinen itsenäisyysjulistus, jota oli aikanaan seuraava myöskin valtiollinen itsenäisyys”, todettiin Itä-Häme -lehden pääkirjoituksessa 27.2.1935. ”Tänä eripuraisuuden ja aineellisuuden ankeana aikana tarvitaan sellaista henkistä sisältöä, jota Kalevalamme antaa. Sen kunnioittaminen ja siihen tutustuminen on raatajaisien ja -äitien kunnioittamista ja heidän työnsä kiittämistä. Siihen on meillä suuri syy senkin tähden, että Kalevalamme korotti meidät ”kansakuntien joukkoon”, kirjoitettiin puolestaan seuraavana päivänä ilmestyneessä Savon sanomissa. Sopisivatko nämä sanat tähänkin päivään?

Kalevala on innoittanut niin tieteen- kuin taiteen tekijöitä, ja lehtikirjoituksiakin on epäilemättä tuhansia sivuja – blogissamme esittelemme muutamia Kalevalaan liittyviä poimintoja Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtitietokanasta.

Head Eesti Vabariigi aastapäeva! Yhdistyksemme varapuheenjohtaja Olli Korkalainen laskemassa Vapaussodan Perinneliiton seppeltä Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten muistomerkillä Vanhassa kirkkopuistossa .

Ystävänpäivän kunniaksi kerromme marsalkka Mannerheimin ja jalkaväenkenraali Rudolf Waldenin yhteistyöstä ja ystävyydestä, joka alkoi vapaussodan aikana. Kirjoitus perustuu filosofian tohtori Keijo K. Kulhan 14.2.2017 pitämään luentoon, ja se on alunperin julkaistu Vapaussodan Perintö -lehdessä 2/2017.

Itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud kertoo, kuinka helmikuun 5 p:nä 1918 pääkaupungin aktivistit olivat valmistaneet hänelle hurjanrohkean tilaisuuden poistua neuvostovenäläisellä lentokoneella punaisesta pääkaupungista suoraan valkoiseen Suomeen. Hänen kirjoituksensa on alun perin julkaistu Sarkatakki-lehdessä 5.2.1928, jolloin tuli kuluneeksi 10 vuotta tästä lentoretkestä.

Tämän vuotinen Tammisunnuntain kunnianosoitus sujui Vanhassa kirkkopuistossa varapuheenjohtajamme Olli Korkalaisen ja hallituksen jäsenen Liisa Virangon voimin. Seppelten myötä viesti välittyy ohikulkijalle: vapaussotureiden työtä arvostetaan edelleen! 

Finland och Sovjetryssland undertecknade ett fredsavtal i Dorpat den 14 oktober 1920. På dagen hundra år senare, den 14 oktober 2020, fick en halvtimmeslång dokumentärfilm om freden sin premiär i Ostrobotnias festsal. En svenskspråkig version av filmen släpps ut den 28 januari 2021. Dokumentären svarar på frågan: Vad var det för ett krig som dessa fredsförhandlingar skulle göra slut på? Och varför förhandlades det med ryssarna?

Under de senaste åren har man ofta hävdat att det kämpades ett inbördeskrig i Finland år 1918 och att Ryssland inte var inblandat i detta krig. Denna fråga tvistades om redan under fredsunderhandlingarna i Dorpat 1920. Ordföranden för den ryska delegationen Berzin skickade till bolsjevikregeringen en rapport där han var tvungen att medge att Finlands delegation hade rätt när den hävdade att krigstillstånd rådde mellan Finland och Sovjetryssland. Och just därför undertecknades ett fredsavtal mellan länderna.  

Tänään torstaina 14.1.2021 vietetään Tieteiden yötä 2021, joka on osa Tutkitun tiedon teemavuotta. Kun samalla olemme liki vuoden ajan joutuneet kokemaan, mitä maailmanlaajuinen pandemia käytännössä tarkoittaa, on aika nostaa esiin vuoden 2018 valheellinen tiedotus liittyen vankileirikuolemiin.