Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n sääntömääräisessä syyskokouksessa käsiteltiin sääntöjen 9. pykälän määräämät asiat: vahvistettiin toimintasuunnitelma, talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus (23 euroa) vuodelle 2022, valittiin hallituksen puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle Jyrki Uutela, päätettiin hallituksen varsinaisten jäsenten lukumääräksi 7 ja varajäsenten lukumääräksi 6 sekä tehtiin muut henkilövalinnat. Syyskokouksen puheenjohtaja toimi Jukka Rusila.

Pekka Jokela kertoi vapaussoturi rajakenraali Antti Pennasesta ja Luton miehistä Maanpuolustusjärjestöjen auditoriossa järjestetyssä luennossa. Antti Pennanen toimi Talvisodassa Osasto Petsamon – lyh Os.P, joka joissakin kirjoissa on nimetty myös Osasto Pennaseksi. Hän toimi jatkosodassa Petsamon Erillisosaston eli Er.Os.P:n komentajana Petsamossa ja Luttojoella. Sodan jälkeen osasto tunnetaan Luton miesten nimellä.

Pekka Jokela tuntee asian perusteellisesti, sillä hän on toiminut Luton miesten perinnetoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 1991 alkaen. Tässä tehtävässä hän seurasi isäänsä Jaakko Jokelaa, joka oli Luton mies ja toimi komentajan adjutanttina ja joukkueenjohtajana Lutolla.

Professori Martti Häikiö luennoi meille 5.10.2021 Antti Hackzellista teemalla ”Karhunkaatajasta rauhantekijäksi”, joka on hänen mielenkiintoisen kirjansakin otsikko. Hackzell oli keskeinen henkilö nuoren tasavaltamme idän suhteiden rakentajana. Hänet nimitettiin pääministeriksi 8. elokuuta 1944 tehtävänään luotsata Suomi rauhaan yhdessä presidentiksi neljä päivää aiemmin valitun Suomen marsalkka Mannerheimin kanssa. Hänen kiehtovaan elämäntarinaansa sisältyy myös todella paljon muuta mielenkiintoista, joten suosittelemme lämmöllä Häikiön kirjaa kaikille.

Kenraalimajuri Kalervo Sipi puhui tilaisuuden alussa teemalla ”Ajatuksia Aaro Pajarin sotatiestä”. Hän käsitteli siinä yhteydessä myös hieman Pajarin Poikien Perinneyhdistystä. Tämän jälkeen oli ekonomi Tuomo Juntusen esitelmä otsikolla ”Tolvajärvi 12.12.1939 uuden tutkimuksen valossa”. Tämä mielenkiintoinen luento järjestettiin Maanpuolustusjärjestöjen auditoriossa (Töölöntorinkatu 2 B, Helsinki). Tilaisuudessa oli läsnä myös Aaro Pajarin tytär Helena Pajari-Turpeinen, jolta saattoi ostaa aihetta valottavaa erinomaista kirjaa ”Tolvajärvi 12.12.1939”. Kirjasta lämmin lukusuosituksemme!

Tänään 20.8.2021 vietetään Viron itsenäisyyden palauttamisen 30-vuotisjuhlaa. Sen kunniaksi tarkastelemme Kaitseliit-järjestön historiaa ja nykytilaa. Kirjoitus perustuu Oulun yliopiston historian professori Kari Aleniuksen lounastilaisuudessamme maaliskuussa 2015 pitämään luentoon, ja se on ensimmäisen kerran julkaistu Vapaussodan Perintö -lehdessä 2/2015. Aleniuksen erikoisalaa on Baltian ja itäisen Euroopan historia, ja hän on myös itse toiminut Kaitseliitissa opiskellessaan historiaa Tarton yliopistossa.

Veljesapu-Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Jari Oksman toi seppeltervehdyksen Schwester Ruth Munckille Hausjärven vanhalle hautausmaalle 1.8.2021. Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Jyrki Uutela ja hallituksen jäsen Auni-Leila Eulenberger laskivat tilaisuudessa kukkalaitteen. Suomen lippua kantoi Jyri Koskivaara, Veljesapu-Perinneyhdistyksen lippua Heikki Pietilä ja yhdistyksemme lippua Olli Korkalainen.

Hausjärveltä jatkoimme matkaa Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajalle, jossa ensin tutustuimme oppaan johdolla itse majaan ja sitten vuonna 1992 avattuun kenttävartiomuseo Sisulaan, jota meille asiantuntevasti esitteli Heikki Hult. Uudet ravintolayrittäjät Elämysten Makumaja Oy:stä tarjosivat meille suussasulavan Mannerheimin perinneaterian. Tunnelman luomisessa auttoi luonnollisesti oikeaoppisesti nautittu Marskin ryyppy, mutta myös tilaisuus tavata ystäviä pitkän koronatauon jälkeen.

Kouvolalainen opastinmestari Einar Lustman (s. 1896) muisteli rokkoherrana oloaan vuonna 1917 teoksessa Radoilta ja ratojen varsilta (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1963). Katsotaanpa, olisiko nykyajan ”rokkoherroilla” THL:ssä opittavaa tästä tarinasta.

Lustman kertoo: ”Vuonna 1917 sai ratainsinööri määräyksen rakentaa radan Jäppilän pysäkiltä meren rantaan, kohtaan, jonka nimi oli Styrsudd. Minut komennettiin tälle rautatierakennukselle pikkupomoksi. Tätä rataa tehtiin suurella voimalla, työssä oli 300 miestä. Radan pituus oli 12 kilometriä, ja töiden alkamisesta kahden kuukauden jälkeen pääsi juna meren rannalle. Tänne työmaalle tuli isorokko kutsumattomana vieraana. Tämän johdosta määrättiin pakollinen rokotus kaikille. Helsingistä tuli rokottaja. Hän pyysi nuorta miestä apulaiseksi rokotukseen. Mestari sai illalla minut kätevästi esille.”

Uljaana liehuivat liput Vapaussodan päättymisen muistopäivänä, joka tänään on samalla Kaatuneiden muistopäivä. Suomen lippua kantoi Kai-Henrik Tiiainen, Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen lippua Samuli Ehn ja Helsingin seudun reserviläispiirin lippua Marko Nikkanen. Kukkatervehdykset Hietaniemessä Vapaussoturien sankarihaudoilla sekä Saksanniemen sankarivainajien hautapaadella laskivat Olli Korkalainen ja Sirkka Valkjärvi. Valokuvat otti Heikki Pietilä.

Vanhassa kirkkopuistossa kanssamme kunnianosoituksissa olivat myös Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö ja Frihetskrigets Södra Traditionsförening. Suomalaisten hautamuistomerkille VIMS:in seppeltervehdyksen laskivat Vesa Määttä ja Carl-Johan Hindsberg, meidän yhdistyksemme seppeleen Olli Korkalainen ja Carl-Johan Hindsberg. Saksalaisten hautamuistomerkillä kunnianosoituksissa oli edellisten lisäksi myös Kaarina Lindberg. Valokuvaajana toimi Markus Uomala.

Marsalkka Mannerheim vietti viimeiset vuotensa Sveitsissä, jonne myös pystytettiin muistomerkki 14. toukokuuta 1955. Oheisessa blogissa kerrotaan muistomerkistä sekä Mannerheimin eläkepäivistä Valmont’issa. Mannerheim tunnettiin ja häntä arvostettiin Sveitsissä, mutta hänen yksityisyyttään myös kunnioitettiin.

Suomen ensimmäistä äitienpäiväjuhlaa vietettiin heti vapaussodan jälkeen 7. heinäkuuta 1918. Seuraavana vuonna juhlaa vietettiin jo monella paikkakunnalla, ja päiväksi vakiintui ensin toukokuun kolmas sunnuntai. Ikimuistoista äitienpäivää vietettiin vuonna 10.5.1942, jolloin sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim myönsi 25-vuotiaan vänrikki Toivo Jussilan aloitteesta kaikille Suomen äideille Vapaudenristin.