13.3.1940 hiljenivät aseet ja talvisota oli päättynyt, mutta uhri ei ollut turha. Me muistamme ja me kunnioitamme.

Lue lisää

Helsingin väestönsuojelu

Helsingin pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksikön päällikkö Petri Parviainen käsitteli 10.3.2026 Väestönsuojelumuseossa pitämässään mielenkiintoisessa esitelmässä Helsingin väestönsuojelun nykytilaa, strategioita ja varautumista. Turvallisuus ja väestönsuojelu on nostettu vahvasti Helsingin kaupunkistrategiaan. Kaupunki on panostanut merkittävästi määrärahoja esimerkiksi kalliosuojien peruskorjauksiin ja väestöhälytinjärjestelmän laajentamiseen sekä materiaalihankintoihin. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Suomessa on pidetty kiinni väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta ja ylläpidosta maailmanpoliittisesti rauhallisempinakin aikoina. Viime vuosina myös Ukrainan sodasta saatuja oppeja on hyödynnetty aktiivisesti esimerkiksi viestinnän ja hälytysjärjestelmien kehittämisessä.

Lue lisää

Meillä oli tänään ilo ja kunnia käydä onnittelemassa merkkipäiväänsä viettävää Hannu Lakeeta. Samalla pääsimme kurkistamaan hänen upeaan ”arkistoonsa”, jota hän on kerryttänyt vuosien ajan. Kokoelma on poikkeuksellisen kiinnostava, sillä Lakee ei kerää vain irrallisia esineitä vaan hän pyrkii yhdistämään kunkin henkilön sotilaspuvut, varusteet, kunniamerkit ja dokumentit yhdeksi kokonaisuudeksi, joka kertoo kyseisen henkilön sotatiestä ja elämänvaiheista. Lakee järjestää kokoelmaansa perustuen yhteistyökumppaniensa avustuksella vuosittaisia sotilasperinnenäyttelyitä Nurmijärvellä. Jäämmekin innolla odottamaan tämän vuoden näyttelyä.

Lue lisää

Viron itsenäisyyspäivänä 24.2.2026 VTM, sotakamreeri Markus Anaja esitelmöi Suomalaisella Klubilla suomalaisten yhteyksistä Viron maanpuolustukseen. Hänen asiantuntemuksensa aiheesta on rakentunut liki 60 vuoden pituisen reserviläisuran aikana, johon on liittynyt aktiiviset Viro-suhteet vuodesta 1992 lähtien sekä toimiminen Reserviläisliiton Viro-valtuutettuna.

Anaja on tutkinut pitkään Suomen ja Viron välisiä maanpuolustuksellisia yhteyksiä. Esityksensä aluksi hän näytti virolaisen heraldikko Priit Herodeksen suunnitteleman merkin, jossa on silta, Viron vapauden ristiä muistuttava risti ja teksti SSS, joka on lyhennys sanoista ”Suomen sillan soturit”. ”Suomen silta” on kielikuva, jota käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran 1800-luvun puolivälissä Viron kansalliseepos Kalevipoegissa. Se kuvaa suomalaisten ja virolaisten läheistä yhteyttä, joka perustuu heimoaatteeseen, kielisukulaisuuteen ja maantieteelliseen läheisyyteen. Käsitettä teki tunnetuksi myös Viron kansallisrunoilija Lydia Koidula, ja sitä käytetään eniten kulttuuriyhteyksissä, mutta historioitsija Jari Leskinen on käyttänyt myös termiä ”Suomen sotilaallinen silta”.

Lue lisää

Vietimme tänäkin vuonna Helsingissä Tammisunnuntaita ihan oikeana päivänä 28. tammikuuta, joka nyt osui keskiviikolle. Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen 35-vuotisen historian aikana lienee vain yhden kerran jouduttu päivästä poikkeamaan.

Kunniaa vapaussotureille

Puoliltapäivin kokoonnuimme kunnianosoituksiin. Aloitimme Suomen Marsalkka Mannerheimin haudalla, jossa sytytimme kynttilän hänen kuolemansa 75-vuotismuistopäivän kunniaksi. Hänhän kuoli Sveitsissä 27. tammikuuta 1951 klo 23.30, mikä oli 28. tammikuuta klo 00.30 Suomen aikaa. Historiamme suurmies aloitti siis palveluksensa Suomelle Tammisunnuntaina 1918, ja hänen maallinen taipaleensa päättyi kuin kohtalon tahdosta niin ikään Tammisunnuntaina. Sen jälkeen kunnioitimme vapaussotureita laskemalla ensin seppeleen Hietaniemessä vapaussoturien sankarihaudoilla ja sitten Vanhassa kirkkopuistossa vapaussoturien hautamuistomerkillä, jossa oman seppeleensä laskivat myös Vapaussodan Invalidien muistosäätiön edustajat.

Lue lisää

Ladataan… Lue lisää

Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme rauhallista joulua sekä toivontäyteistä uutta vuotta 2026! 

Lue lisää

Evl Matti Orlamo kertoi Luumäellä sijaitsevan Suomen oikeustaistelun muistomerkin historiasta otsikolla ”Laissa maan turva – Suomen oikeustaistelun muistomerkki”. Mielenkiintoinen esitys perustui Orlamon aiheesta tekemään kirjaseen, jonka keskeisenä lähteenä on hänen isoisänsä asemapäällikkö Teodor Lanamäen perhearkisto.

Luumäen asemalla paljastettiin suurin juhlallisuuksin itsenäisen Suomen 20-vuotisjuhlapäivän aattona vuonna 1937 vaikuttava ja symbolisesti tärkeä muistomerkki – kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelema Suomen oikeustaistelun muistomerkki. Sen sijainti ei ollut sattuma: Luumäen aseman läheisyydestä alkoi marraskuussa 1914 oikeustaistelun tunnetuimman edustajan P. E. Svinhufvudin karkotustie venäläisten santarmien saattamana Siperiaan, josta hän palasi kaksi ja puoli vuotta myöhemmin junalla samaiselle asemalle .

Lue lisää

Itsenäisyyspäivänä teimme perinteitä kunnioittaen yhteistyötä muiden maanpuolustus- ja perinnejärjestöjen kanssa. Kuljimme Veljesapu-Perinneyhdistyksen ja Pohjois-Helsingin Reservinaliupseerien kanssa kulkueena Hietaniemen hautausmaan uuden kappelin portilta Sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle, josta siirryimme suomalaisten SS-miesten muistokiven kautta vapaussoturien hauta-alueelle sytyttämään kynttilät. Hietaniemestä Lippuvartio jatkoi Vanhaan kirkkopuistoon vapaussoturien hautamuistomerkille Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppeleenlaskuun. Yhdistyksemme edustajia osallistui myös moniin muihin itsenäisyyspäivän kunnianosoituksiin ja tapahtumiin, mm. itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlaan Helsingin yliopistolla ja Helsingin Seudun Reserviläispiirin vastaanottoon Ostrobotniassa – kuvateksteissä tarkemmin.

Lue lisää

Kokoonnuimme Saksanniemen taistelun muistopäivänä 17.11.2025 kunnianosoitukseen Hietaniemessä Saksanniemen hautapaadella. Haudassa lepäävät kaksi Saksanniemen Järjestyslipuston työntekijää, aliupseeri Heikki Kuusto ja entinen jefreitteri Johan Fallström, jotka aseistettu punakaartin osasto sekä vallankumoukselliset venäläiset murhasivat hyökättyään Saksanniemeen 17. marraskuuta vuonna 1917.

Lue lisää