Kesäretkemme suuntautui lauantaina 6.6.2026 Porkkalan vuokra-alueelle, joka oli syksyn 1944 välirauhansopimuksen nojalla vuokrattuna Neuvostoliitolle tukikohta-alueeksi vuosina 1944–1956. Samalla tutustuimme myös useisiin mielenkiitoisiin kohteisiin, jotka liittyivät läntisen Uudenmaan vanhempaan historiaan.

Oppaamme Jukka Soisalon-Soininen kertoi asiantuntevasti Porkkalan alueen strategisesta merkityksestä Neuvostoliitolle. Porkkalan niemen kohdalla Suomenlahti on kapeimmillaan, ja näin ollen sieltä käsin Neuvostoliitto pystyi tehokkaasti valvomaan liikennettä lahdella. Lisäksi maantieteellinen läheisyys Suomen pääkaupunkiin oli varmaankin asia, joka korosti Porkkalan arvoa Neuvostoliiton näkökulmasta.

Lue lisää

Yhdistyksemme esitteli toimintaansa Uudenmaan Reservipiirien kuukausiluennon yhteydessä 25.5.2026 Taistelukoulun auditoriossa Tuusulassa. Tilaisuudessa esitettiin dokumenttielokuva Kaukokatseinen Mannerheim.

Lue lisää

Kuluneena toukokuisena viikonloppuna vapaussoturiperinteen vaalijoilla oli monia kohtaamisia. Vapaussodan Perinneliiton liittokokous järjestettiin 15.5.2026 Tampereella. Vapaussodan päättymisen muistopäivänä 16.5. kokoonnuttiin kunnianosoituksiin niin Helsingissä kuin ympäri Suomenmaan – ja Sastamalassa vietettiin liiton kesäpäiviä. Kaatuneiden muistopäivänä 17.5. muistettiin kirkkomailla sankarivainajiamme. Oheisessa koosteessa helsinkiläistä näkökulmaa kuvin ja tekstein.

Liput ohittavat vapaussodassa kaatuneitten tyrvääläisten veljeshaudan, jolle on juuri laskettu seppele. [Kuva NS]

Lue lisää

Kansallista veteraanipäivää vietettiin 27.4.2026. Mikkelissä järjestetyn valtakunnallisen pääjuhlan teemana oli ”Yhdessä eteenpäin” ja keskeisenä tavoitteena oli veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville. Tämä näkyi hienosti myös paikallisesti täällä Helsingissä. Mannerheimin patsaalla kokoonnuttiin perinteisiin kunnianosoituksiin ja myös yhdistyksemme lippu liehui uljaasti lippulinnassa.

Töölön kirkossa järjestettiin Tammenlehvän pääkaupunkiseudun perinneyhdistyksen juhlava lipunnaulaustilaisuus. Sotaveteraani Markus Ollonqvist löi ensimmäisen ja pikkulotta Annikki Leukkunen toisen naulan. Muina naulaajina olivat mm. puolisoiden ja leskien edustaja, sotilaspoika ja nuorten edustajat. Sotaveteraanien perinnön vaaliminen ei ole vain menneisyyteen katsomista, se on myös tulevaisuuden rakentamista. Lippupuheen pitäneen eversti (evp.) Pertti Suomisen sanoin: ”Veteraaniperinnetyössä me nuoremmat olemme nyt etulinjassa”. Lippu velvoittaa meitä kantamaan vastuutamme meille uskotun perinteen säilyttämisessä.

Lue lisää

Kaaderilaulajat ovat halunneet osoittaa tukensa Ukrainan kansalle taistelussa vihollista vastaan omalla laulullaan. Järjestyksessä kolmas Ukraina-tukikonsertti järjestettiin Laajasalon kirkossa yhdessä Kadettikuoron kanssa sunnuntaina 19.4.2026 Kaaderilaulajia johti evl Matti Orlamo, Kadettikuoroa ylil Jouni Nuorgam ja solistina esiintyi maj Janne Isoaho.

Konsertti houkutteli Laajasalon kirkon täyteen Ukrainan ja hyvän musiikin ystäviä. Joukossa oli runsaasti myös meidän yhdistyksemme edustajia. Ohjelmassa oli sekä suomalaista että ukrainalaista isänmaallista musiikkia, josta mainittakoon Matti Orlamon suomentamat Mykola Lysenkon Rukous Ukrainan puolesta ja Ukrainan kansallislaulu, johon myös yleisö sai yhtyä.

Lue lisää

Lauantaina 12.4.2025 järjestettiin Vanhassa kirkkopuistossa Helsingin vapautuksen vuosipäivän kunnianosoitukset, jossa lippuja kannattelivat Fred Packalén, Timo Peittola ja Kai-Henrik Tiiainen. Seppeltervehdykset laskivat puheenjohtajat Jari Sartimo (Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys) ja Denis Strandell (Frihetskrigets Södra Traditionsförening). 

Kunnianosoitusten jälkeen vierailimme uudistetussa Mannerheim-museossa, jossa oppainamme toimivat Wilhelm Brummer ja Johannes Klinge. Kierroksen aluksi kuulimme museorakennuksen historiasta sekä hiljattain valmistuneesta laajasta peruskorjauksesta. Talon historia ulottuu 1870-luvulle, jolloin arkkitehti A. Boman rakennutti tontille kaksikin asuinrakennusta, toisen itselleen ja toisen vuokrahuvilaksi, joka nykyään toimii Mannerheim-museona. Alun perin rakennuksessa oli kuusi eri asuntoa, joita ilmeisesti oli tarkoitus vuokrata lyhytaikaisesti Kaivopuiston kylpylään saapuville vieraille, ellei ollut mahdollisuutta omistaa omaa huvilaa, kuten ruhtinas Jusupovilla. Vuonna 1913 talo siirtyi kauppaneuvos Karl Fazerin haltuun, ja siellä asui mahdollisesti kondiittoreita tai muita tehtaan työntekijöitä.

Lue lisää

13.3.1940 hiljenivät aseet ja talvisota oli päättynyt, mutta uhri ei ollut turha. Me muistamme ja me kunnioitamme.

Lue lisää

Helsingin väestönsuojelu

Helsingin pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksikön päällikkö Petri Parviainen käsitteli 10.3.2026 Väestönsuojelumuseossa pitämässään mielenkiintoisessa esitelmässä Helsingin väestönsuojelun nykytilaa, strategioita ja varautumista. Turvallisuus ja väestönsuojelu on nostettu vahvasti Helsingin kaupunkistrategiaan. Kaupunki on panostanut merkittävästi määrärahoja esimerkiksi kalliosuojien peruskorjauksiin ja väestöhälytinjärjestelmän laajentamiseen sekä materiaalihankintoihin. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Suomessa on pidetty kiinni väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta ja ylläpidosta maailmanpoliittisesti rauhallisempinakin aikoina. Viime vuosina myös Ukrainan sodasta saatuja oppeja on hyödynnetty aktiivisesti esimerkiksi viestinnän ja hälytysjärjestelmien kehittämisessä.

Lue lisää

Meillä oli tänään ilo ja kunnia käydä onnittelemassa merkkipäiväänsä viettävää Hannu Lakeeta. Samalla pääsimme kurkistamaan hänen upeaan ”arkistoonsa”, jota hän on kerryttänyt vuosien ajan. Kokoelma on poikkeuksellisen kiinnostava, sillä Lakee ei kerää vain irrallisia esineitä vaan hän pyrkii yhdistämään kunkin henkilön sotilaspuvut, varusteet, kunniamerkit ja dokumentit yhdeksi kokonaisuudeksi, joka kertoo kyseisen henkilön sotatiestä ja elämänvaiheista. Lakee järjestää kokoelmaansa perustuen yhteistyökumppaniensa avustuksella vuosittaisia sotilasperinnenäyttelyitä Nurmijärvellä. Jäämmekin innolla odottamaan tämän vuoden näyttelyä.

Lue lisää

Viron itsenäisyyspäivänä 24.2.2026 VTM, sotakamreeri Markus Anaja esitelmöi Suomalaisella Klubilla suomalaisten yhteyksistä Viron maanpuolustukseen. Hänen asiantuntemuksensa aiheesta on rakentunut liki 60 vuoden pituisen reserviläisuran aikana, johon on liittynyt aktiiviset Viro-suhteet vuodesta 1992 lähtien sekä toimiminen Reserviläisliiton Viro-valtuutettuna.

Anaja on tutkinut pitkään Suomen ja Viron välisiä maanpuolustuksellisia yhteyksiä. Esityksensä aluksi hän näytti virolaisen heraldikko Priit Herodeksen suunnitteleman merkin, jossa on silta, Viron vapauden ristiä muistuttava risti ja teksti SSS, joka on lyhennys sanoista ”Suomen sillan soturit”. ”Suomen silta” on kielikuva, jota käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran 1800-luvun puolivälissä Viron kansalliseepos Kalevipoegissa. Se kuvaa suomalaisten ja virolaisten läheistä yhteyttä, joka perustuu heimoaatteeseen, kielisukulaisuuteen ja maantieteelliseen läheisyyteen. Käsitettä teki tunnetuksi myös Viron kansallisrunoilija Lydia Koidula, ja sitä käytetään eniten kulttuuriyhteyksissä, mutta historioitsija Jari Leskinen on käyttänyt myös termiä ”Suomen sotilaallinen silta”.

Lue lisää