Miten Suomi saavutti ja säilytti itsenäisyytensä?

Yhdistyksemme oli mukana organisoimassa kahden päivän aikamatkaa Suomen historiaan. Opintokokonaisuuteen sisältyi asiantuntijaluentoja, tietovisoja, kaksi dokumenttielokuvaa sekä aihetta syventäviä ryhmätöitä ja keskusteluja siitä miten Suomi nousi vaikeuksien keskeltä itsenäiseksi kansakunnaksi. Pääteemoja olivat

• Suomen sotahistoria Ruotsin ajasta autonomiaan
• Kansallinen herääminen ja itsenäistymisprosessi
• Talvisodan ihme, jatkosodan käänteet ja maailmanpolitiikan vaikutukset
• Tiedustelun ja kaukopartiotoiminnan kehitys

Kurssin luennoitsijoina toimivat kokeneet historioitsijat HTM Jouni Koskela, FT Lasse Lehtinen, OTM Mikko Porvali ja FM, VTM Kai-Henrik Tiiainen sekä fasilitoijana kurssin ohjelman suunnitellut KTM Nina Schleifer. Kurssinjohtajana toimi Riikka Itäranta, varajohtajana Erika Lehtonen sekä vääpeleinä Taina Tuomela ja Minna Saranpää.

Lue lisää

Lue lisää

Vapaaherratar Ruth Munckin (1886–1976) muistotilaisuus järjestettiin perinteiseen tapaan Hausjärven kirkolla sunnuntaina 9.8.2026. Kunnianosoitusten jälkeen pääsimme perehtymään Ruth Munckin elämään ja sukuhistoriaan hänelle tärkeässä Erkylän kartanossa ja sen pihapiirissä Monica ja Ilkka Brotheruksen vieraina. Erkylän kartano on enemmän kuin vain historiallinen rakennus; se on iso, useamman tuhannen hehtaarin tila, jossa satojen vuosien historia kietoutuu nykyaikaiseen yritystoimintaan, hyväntekeväisyyteen ja monipuoliseen kulttuuriin. Vierailumme oli hieno kulttuurihistoriallinen elämys, josta lisää Vapaussoturi-lehdessä 3/2026.

Lue lisää

VTM, DE, sotakamreeri Markus Anaja väitteli tänään 6.8.2026 virolaisesta maanpuolustuskentästä sekä suomalaisyhteyksistä siihen 1986–1996. Ohjaavana professorina toiminut FT Kari Alenius Oulun yliopistosta toimi väitöstilaisuuden kustoksena ja dosentti, VTT Olli Kleemola Turun yliopistosta toimi vastaväittäjänä.

Vastaväittäjä esitti väitöskirjan hyväksymistä todeten mm: Markus Anaja on laatinut laajan, monia vuosia vaatineen väitöskirjan, jossa hän piirtää ansiokasta kokonaiskuvaa uudelleen itsenäistyneen Viron puolustuksen muotoutumisesta ja suomalaisten toimijoiden vaikutuksesta tähän prosessiin. Tekijän harrastuneisuus ja aito kiinnostus aiheeseen näkyy perusteellisessa lähdetyössä – tutkimuksen lähdeluettelo on kunnioitettavan pitkä ja keskeisen osan siitä muodostavat yli 200 henkilön haastattelut tai muut suulliset tiedonannot, joista tekijä on itse hankkinut tai toteuttanut merkittävän osan.

Lue lisää

Kesäretkemme suuntautui lauantaina 6.6.2026 Porkkalan vuokra-alueelle, joka oli syksyn 1944 välirauhansopimuksen nojalla vuokrattuna Neuvostoliitolle tukikohta-alueeksi vuosina 1944–1956. Samalla tutustuimme myös useisiin mielenkiitoisiin kohteisiin, jotka liittyivät läntisen Uudenmaan vanhempaan historiaan.

Oppaamme Jukka Soisalon-Soininen kertoi asiantuntevasti Porkkalan alueen strategisesta merkityksestä Neuvostoliitolle. Porkkalan niemen kohdalla Suomenlahti on kapeimmillaan, ja näin ollen sieltä käsin Neuvostoliitto pystyi tehokkaasti valvomaan liikennettä lahdella. Lisäksi maantieteellinen läheisyys Suomen pääkaupunkiin oli varmaankin asia, joka korosti Porkkalan arvoa Neuvostoliiton näkökulmasta.

Lue lisää

Yhdistyksemme esitteli toimintaansa Uudenmaan Reservipiirien kuukausiluennon yhteydessä 25.5.2026 Taistelukoulun auditoriossa Tuusulassa. Tilaisuudessa esitettiin dokumenttielokuva Kaukokatseinen Mannerheim.

Lue lisää

Kuluneena toukokuisena viikonloppuna vapaussoturiperinteen vaalijoilla oli monia kohtaamisia. Vapaussodan Perinneliiton liittokokous järjestettiin 15.5.2026 Tampereella. Vapaussodan päättymisen muistopäivänä 16.5. kokoonnuttiin kunnianosoituksiin niin Helsingissä kuin ympäri Suomenmaan – ja Sastamalassa vietettiin liiton kesäpäiviä. Kaatuneiden muistopäivänä 17.5. muistettiin kirkkomailla sankarivainajiamme. Oheisessa koosteessa helsinkiläistä näkökulmaa kuvin ja tekstein.

Liput ohittavat vapaussodassa kaatuneitten tyrvääläisten veljeshaudan, jolle on juuri laskettu seppele. [Kuva NS]

Lue lisää

Kansallista veteraanipäivää vietettiin 27.4.2026. Mikkelissä järjestetyn valtakunnallisen pääjuhlan teemana oli ”Yhdessä eteenpäin” ja keskeisenä tavoitteena oli veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville. Tämä näkyi hienosti myös paikallisesti täällä Helsingissä. Mannerheimin patsaalla kokoonnuttiin perinteisiin kunnianosoituksiin ja myös yhdistyksemme lippu liehui uljaasti lippulinnassa.

Töölön kirkossa järjestettiin Tammenlehvän pääkaupunkiseudun perinneyhdistyksen juhlava lipunnaulaustilaisuus. Sotaveteraani Markus Ollonqvist löi ensimmäisen ja pikkulotta Annikki Leukkunen toisen naulan. Muina naulaajina olivat mm. puolisoiden ja leskien edustaja, sotilaspoika ja nuorten edustajat. Sotaveteraanien perinnön vaaliminen ei ole vain menneisyyteen katsomista, se on myös tulevaisuuden rakentamista. Lippupuheen pitäneen eversti (evp.) Pertti Suomisen sanoin: ”Veteraaniperinnetyössä me nuoremmat olemme nyt etulinjassa”. Lippu velvoittaa meitä kantamaan vastuutamme meille uskotun perinteen säilyttämisessä.

Lue lisää

Kaaderilaulajat ovat halunneet osoittaa tukensa Ukrainan kansalle taistelussa vihollista vastaan omalla laulullaan. Järjestyksessä kolmas Ukraina-tukikonsertti järjestettiin Laajasalon kirkossa yhdessä Kadettikuoron kanssa sunnuntaina 19.4.2026 Kaaderilaulajia johti evl Matti Orlamo, Kadettikuoroa ylil Jouni Nuorgam ja solistina esiintyi maj Janne Isoaho.

Konsertti houkutteli Laajasalon kirkon täyteen Ukrainan ja hyvän musiikin ystäviä. Joukossa oli runsaasti myös meidän yhdistyksemme edustajia. Ohjelmassa oli sekä suomalaista että ukrainalaista isänmaallista musiikkia, josta mainittakoon Matti Orlamon suomentamat Mykola Lysenkon Rukous Ukrainan puolesta ja Ukrainan kansallislaulu, johon myös yleisö sai yhtyä.

Lue lisää

Lauantaina 12.4.2025 järjestettiin Vanhassa kirkkopuistossa Helsingin vapautuksen vuosipäivän kunnianosoitukset, jossa lippuja kannattelivat Fred Packalén, Timo Peittola ja Kai-Henrik Tiiainen. Seppeltervehdykset laskivat puheenjohtajat Jari Sartimo (Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys) ja Denis Strandell (Frihetskrigets Södra Traditionsförening). 

Kunnianosoitusten jälkeen vierailimme uudistetussa Mannerheim-museossa, jossa oppainamme toimivat Wilhelm Brummer ja Johannes Klinge. Kierroksen aluksi kuulimme museorakennuksen historiasta sekä hiljattain valmistuneesta laajasta peruskorjauksesta. Talon historia ulottuu 1870-luvulle, jolloin arkkitehti A. Boman rakennutti tontille kaksikin asuinrakennusta, toisen itselleen ja toisen vuokrahuvilaksi, joka nykyään toimii Mannerheim-museona. Alun perin rakennuksessa oli kuusi eri asuntoa, joita ilmeisesti oli tarkoitus vuokrata lyhytaikaisesti Kaivopuiston kylpylään saapuville vieraille, ellei ollut mahdollisuutta omistaa omaa huvilaa, kuten ruhtinas Jusupovilla. Vuonna 1913 talo siirtyi kauppaneuvos Karl Fazerin haltuun, ja siellä asui mahdollisesti kondiittoreita tai muita tehtaan työntekijöitä.

Lue lisää