24.2.2024 – Viron itsenäisyyspäivä ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan muistopäivä

Tänään muisteltiin vihamielisen itänaapurimme reunavaltioita. Päivä alkoi Viron itsenäisyyspäivän juhlinnalla. Kello 12 suoritettiin kunniakäynti ja seppeleenlasku sodissamme kaatuneiden virolaisten vapaaehtoisten hauta-alueella Malmin hautausmaalla [kuva 1, Liisa Viranko] ja klo 14 oli vuorossa seppeleenlasku Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten haudalle Vanhassa kirkkopuistossa. Vapaussodan Perinneliiton seppeleen laskivat liiton varapuheenjohtaja Nina Schleifer, Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen hallituksen jäsen Heikki Pietilä sekä Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Lehtiö [kuva 2, Olavi Vähäkallio]. Kunnianosoitusten jälkeen suurlähettiläs Sven Sakkov tarjosi lämmikkeeksi Vana Tallinia, teetä ja lihapiirakoita sekä kutsui läsnäolijat kuuntelemaan virolaisen näyttelijän Siim Maatenin lukemia runoja Eino Leinon patsaalla. Eino Leino oli saanut päivän kunniaksi kaulaliinan, jossa olivat sekä Viron että Ukrainan värit [kuvat 3 ja 4, Nina Schleifer].

Lue lisää

Helsingin suurpommitukset

Helsingin suurpommituksista tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Kunniajäsenemme professori Ohto Manninen on kirjoittanut oheisen artikkelin Helsingin kohtalon hetkistä vuonna 1944.

Neuvostoliiton ylijohdon alaiset kaukotoimintailmavoimat (ADD) suorittivat Helsinkiin helmikuussa 1944 kolme suurpommitusta kymmenen päivän välein. Välipäivinä pommitettiin muita kaupunkeja, Pohjois-Venäjällä, Virossa ja Suomessa, mm. Kotkaa ja Turkua sekä Pohjois-Suomen kaupunkeja.

Kolmen suurvallan johtajien – Stalinin, Rooseveltin ja Churchillin – marras-joulukuussa 1943 pitämän tärkeän Teheranin konferenssin jälkeen kaukotoimintailmavoimien komentaja Golovanov vieraili Stalinin luona. Stalin puhui Suomen sodasta irrottamisen välttämättömyydestä ja pohti voitaisiinko tämä saada aikaan pelkästään ilmavoimien avulla. Englannin ilmavoimien 1000 pommikoneen iskusta Kölniin oli saatu melkoisia tuloksia. Golovanov vastasi Stalinille, että ilmavoimat pystyisivät irrottamaan Suomen sodasta, mutta arveli, ettei Suomen hallitus toivoisi pääkaupunkia pyyhkäistäväksi maan pinnalta. Stalin katsoikin, että asiaa oli vielä mietittävä.

Lue lisää

Tammisunnuntain juhlallisuudet Helsingissä

Vanhassa kirkkopuistossa suoritetuissa kunnianosoituksissa lippuja kannattelivat Heikki Pietilä ja Jari Sartimo. Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppeltervehdyksen laskivat Jussi Niinistö ja Vesa Määttä [1 ja 2], meidän yhdistyksemme seppeleen laskivat Ari Åberg, Juhani Pulkkinen ja Kai-Henrik Tiiainen [3 ja 4]. Laskimme seppeleen ja sytytimme kynttilät myös Liisanpuistikossa sijaitsevalle Pellingin retken muistomerkille [5].

Kunnianosoitusten jälkeen siirryimme Svenska Klubbenille viettämään Tammisunnuntain juhlaa perinteisin menoin [6].

Lue lisää

Joulutervehdys

Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys toivottaa rauhallista joulua ja toivontäyteistä uutta vuotta oheisen Aarne Sihvon runon myötä:

Runo on kirjoitettu Špalernajan vankilassa Pietarissa jouluaamuna 1916. Se löytyi Aarne Sihvon muistikirjoista, jotka ovat päätyneet hänen tyttärenpoikansa Aarne Krogeruksen haltuun. Meillä oli ilo kuulla muistikirjojen värikkäistä vaiheista pikkujoulupäivällisemme yhteydessä 12.12.2023.

Lue lisää

Itsenäisyyspäivän kunnianosoitukset

Veteraanien uhrin ansiosta pääsimme tänäkin vuonna juhlimaan itsenäistä Suomea. Helsingin varuskunta järjesti Hietaniemen hautausmaan Sankariaukiolla seppeleenlaskutilaisuuden, jonne yhdistyksemmekin edustajia osallistui. Ohjelmassa oli Kaartin soittokunnan musiikkia, Tasavallan Presidentin, Valtioneuvoston, Puolustusvoimien, Kaatuneitten Omaisten Liiton, Veteraani- ja Maanpuolustusjärjestöjen sekä Helsingin Kaupungin seppeleiden lasku sekä ilmavoimien ylilento. Tilaisuuden jälkeen Kai-Henrik Tiiainen sytytti kynttilät vapaussoturien hauta-alueella (kortteli 22) sekä Mannerheimin haudalla (kuvat Nina Schleifer).

Lue lisää

Sotilasperinnenäyttely sotavuosien talkootoiminnasta

Yhdistyksemme jäsen Hannu Lakee yhteistyökumppaneineen järjesti tänä vuonna peräti 31. sotilasperinnenäyttelyn Nurmijärven Käräjäsalissa. ”Kansa sodassa” -näyttely keskittyy sotavuosina 1939–1945 suoritettuun vapaaehtoiseen talkootoimintaan sekä maanpuolustuksen ja isänmaan hyväksi tehtyyn varainkeräystyöhön.

Näyttelyn avajaisissa 2.12.2023 Lakee totesi, että syy aihevalintaan löytyy Ukrainasta: ”Yhtenäinen kansa on aina vahva. Jos kotirintama pitää, tulirintama kestää – ja toisin päin.” Näyttely on siis kunnianosoitus sotasukupolville ja työlle, jota sotavuosina tehtiin Suomen hyväksi.

Lue lisää

Kunniaa vallankumouksellisten venäläisten ja punakaartilaisten uhreille

Suomen senaatti antoi 19. syyskuuta 1917 määräyksen perustaa ratsupoliisikoulu, joka nimettiin Saksanniemen Järjestyslipustoksi. Vain kaksi kuukautta myöhemmin, 17. marraskuuta, Saksanniemeen hyökkäsi aseistettu punakaartin osasto sekä vallankumouksellisia venäläisiä. Heikosti aseistautuneet koulun oppilaat joutuivat pakenemaan lyhyen taistelun jälkeen. Samassa yhteydessä kaksi koulun työntekijää, aliupseeri Heikki Kuusto ja entinen jefreitteri Johan Fallström murhattiin. Tapahtuman muistoksi yhdistyksemme hallituksen jäsen Juhani Laine sytytti tänään kynttilän Saksanniemen uhrien hautapaadelle, joka sijaitsee Hietaniemen hautausmaalla korttelissa 22.

Lue lisää

Esitelmä ja vuosikokous 10.10.2023

Diplomi-insinööri Martti Susitaival esitelmöi 10.10.2023 Suojeluskuntatalon auditoriossa aiheesta ”Ylijohdon viestiverkot Suomen sodissa” pääpainon ollessa vapaussodan aikaisissa viestiverkoissa. Susitaival kertoi asiantuntevasti eri viestivälineistä ja viestiyhteyksien organisoimisesta sekä mm. salaisista lennätin- ja radioasemista. Esitystä havainnollistivat mielenkiintoiset kaaviokuvat, valokuvat sekä lopuksi nähty lyhyt dokumenttielokuva kenttäradion pystyttämisestä, joka on osa vuonna 1922 tehtyä Finlandia-elokuvaa.

Lue lisää