Evl Matti Orlamo kertoi Luumäellä sijaitsevan Suomen oikeustaistelun muistomerkin historiasta otsikolla ”Laissa maan turva – Suomen oikeustaistelun muistomerkki”. Mielenkiintoinen esitys perustui Orlamon aiheesta tekemään kirjaseen, jonka keskeisenä lähteenä on hänen isoisänsä asemapäällikkö Teodor Lanamäen perhearkisto.

Luumäen asemalla paljastettiin suurin juhlallisuuksin itsenäisen Suomen 20-vuotisjuhlapäivän aattona vuonna 1937 vaikuttava ja symbolisesti tärkeä muistomerkki – kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelema Suomen oikeustaistelun muistomerkki. Sen sijainti ei ollut sattuma: Luumäen aseman läheisyydestä alkoi marraskuussa 1914 oikeustaistelun tunnetuimman edustajan P. E. Svinhufvudin karkotustie venäläisten santarmien saattamana Siperiaan, josta hän palasi kaksi ja puoli vuotta myöhemmin junalla samaiselle asemalle .

Lue lisää

Itsenäisyyspäivänä teimme perinteitä kunnioittaen yhteistyötä muiden maanpuolustus- ja perinnejärjestöjen kanssa. Kuljimme Veljesapu-Perinneyhdistyksen ja Pohjois-Helsingin Reservinaliupseerien kanssa kulkueena Hietaniemen hautausmaan uuden kappelin portilta Sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle, josta siirryimme suomalaisten SS-miesten muistokiven kautta vapaussoturien hauta-alueelle sytyttämään kynttilät. Hietaniemestä Lippuvartio jatkoi Vanhaan kirkkopuistoon vapaussoturien hautamuistomerkille Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppeleenlaskuun. Yhdistyksemme edustajia osallistui myös moniin muihin itsenäisyyspäivän kunnianosoituksiin ja tapahtumiin, mm. itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlaan Helsingin yliopistolla ja Helsingin Seudun Reserviläispiirin vastaanottoon Ostrobotniassa – kuvateksteissä tarkemmin.

Lue lisää

Kokoonnuimme Saksanniemen taistelun muistopäivänä 17.11.2025 kunnianosoitukseen Hietaniemessä Saksanniemen hautapaadella. Haudassa lepäävät kaksi Saksanniemen Järjestyslipuston työntekijää, aliupseeri Heikki Kuusto ja entinen jefreitteri Johan Fallström, jotka aseistettu punakaartin osasto sekä vallankumoukselliset venäläiset murhasivat hyökättyään Saksanniemeen 17. marraskuuta vuonna 1917.

Lue lisää

Tiistaina 11.11.2025 esitelmöi Suojeluskuntatalon auditoriossa OTM, tietokirjailija Mikko Porvali otsikolla ”Kaukopartiotaktiikan kehittyminen jatkosodassa”. Hän vertasi sodan alkuvaiheen partio Tolvasta ja loppuvaiheen operaatio Hokkia ja osoitti tämän avulla taktiikan kehityksen ja muutokset sodan aikana. Porvali on tutkinut tiedustelun historiaa ja kirjoittanut aiheesta toistakymmentä tietokirjaa. Kimmokkeena aihevalintaan on epäilemättä toiminut hänen isoisänsä Antti Porvali, joka toimi sodan aikana tiedustelijana ja mm. värväsi venäläisiä sotilaita vakoojiksi.

Lue lisää

Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat Tarton rauhansopimuksen 14. lokakuuta 1920. Tämän merkittävän päivän muistoksi järjestimme 14.10.2025 kunnianosoitukset Hietaniemessä ja Vanhassa kirkkopuistossa. Ennen Ostrobotniassa nautittua vapaussoturilounasta kuulimme varatuomari Veli Suvannon mielenkiintoisen esitelmän Lapin sodasta, josta tänä vuonna on tullut kuluneeksi 80 vuotta. Hänen seikkaperäinen esityksensä painottui sodan syihin ja seurauksiin ja valotti mm. ”Operaatio Birkeä”, jonka avulla saksalaiset pyrkivät varautumaan Suomen irtautumiseen sodasta. Aiheesta enemmän seuraavassa Vapaussoturi-lehdessä.

Lue lisää

Uudenmaan 41. maanpuolustuspäivää vietettiin lauantaina 27.9.2025 Tuusulassa teemalla ”Turvallinen tulevaisuus yhdessä”. Teema näkyi oivallisella tavalla kaikissa päivän tapahtumissa, joita puolustusvoimat, turvallisuusviranomaiset sekä vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt yhteistyössä toteuttivat.

Lue lisää

– Järjestyslipuston 108. muistopäivä 13.9.2025

Suomen senaatti antoi 19. syyskuuta 1917 määräyksen perustaa ratsupoliisikoulu, joka nimettiin Saksanniemen Järjestyslipustoksi. Ratsupoliisikoulu aloitti toimintansa Porvoossa sijaitsevassa Saksanniemen kartanossa. Oppilaat värvättiin entisistä poliiseista, maanviljelijöistä ja ylioppilaista. Lokakuun loppuun mennessä oppilaitokseen oli liittynyt jo 200 miestä. Saksanniemeen hyökkäsi 17.marraskuuta vuonna 1917 aseistettu punakaartin osasto sekä vallankumouksellisia venäläisiä. Heikosti aseistautuneet koulun oppilaat joutuivat pakenemaan lyhyen taistelun jälkeen Lappajärvelle Pohjanmaalle, jossa Järjestyslipusto järjestäytyi uudelleen. Ylipäällikön päiväkäskyllä nimi muutettiin 28. helmikuuta 1918 Järjestyslipustosta Uudenmaan Rakuunarykmentiksi, josta tuli itsenäisen Suomen puolustusvoimain ensimmäinen joukko-osasto.

Lue lisää