Tänään vietimme Helsingissä Tammisunnuntaita, ja siis ihan oikeana päivänä 28. tammikuuta, joka nyt sattui olemaan lauantai. Yhdistyksemme historian aikana lienee vain yhden kerran jouduttu päivästä poikkeamaan.
Ensin kokoonnuimme kunnianosoitukseen Hietaniemessä Vapaussoturien sankarihaudoilla. Heikki Pietilä oli jo edellisenä päivänä käynyt sytyttämässä kynttilät muutama vuosi sitten hankkimiinsa lyhtyihin, jotka koristavat alueen sisäänkäyntejä [1].
Vanhassa kirkkopuistossa suoritetuissa kunnianosoituksissa lippuja kannattelivat vapaussoturien hautamuistomerkillä Olli Korkalainen ja Heikki Pietilä. Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppeltervehdyksen jälkeen meidän yhdistyksemme seppeleen laskivat Olli Sorvettula ja Kai-Henrik Tiiainen [2]. Kynttilöiden ja seppelten myötä viesti välittyy ohikulkijalle: vapaussoturien työtä arvostetaan edelleen!
Kokoonnuimme kunnianosoitusten jälkeen 35 henkilön voimin Tammisunnuntain juhlaan Ostrobotnian Topelius-kabinettiin. Kaaderilaulajien kvartetin esittämän Jääkärien marssin jälkeen kuulimme puheenjohtaja Jyrki Uutelan tervehdyssanat [3]. Hän totesi, että tänäänkin vietetään Tammisunnuntaita kriisin keskellä. Olihan se kriisi paljon suurempi silloin, kun Mannerheimin ensimmäinen loistava sotatoimi suoritettiin Tammisunnuntaina 1918. Yllättävän vähän maailma on muuttunut 105 vuodessa. Vaikka etukomennuskuntana saapuneet jääkärit ja suojeluskunnat tekivät ihmeen vähäisillä joukoilla, tarvitsimme niin silloin kuin tulevissa kriiseissämmekin ulkovaltojen apua. Sama tilanne on nyt Ukrainassa, jonka saama apu ei vielä ole ollut riittävää, mutta toistaiseksi he ovat sen avulla kestäneet. Uutela esitti toivomuksen, että lähiaikoina apua tulisi huomattavassa määrin lisää, koska se on meidänkin etumme.
Puheen päätteeksi kohotimme seisten yhteisen maljan itsenäiselle isänmaalle ja kuuntelimme Kaaderilaulajien kvartetin esittämänä Vapaussodan Perinneliitolle Tommi Suutarisen säveltämän kunniamarssin, Vapauden marssin, johon hienot sanat on tehnyt jäsenemme Marko J. Ikonen [4]. Tästä kappaleesta on nyt myös valmistunut Kaaderilaulajien ja Varusmiessoittokunnan esittämänä äänite, joka on kuultavissa internet-sivuillamme www.vapaussodanperinto.fi.
Kauniin perinteen mukaisesti yhdistyksen hallituksen jäsen Liisa Viranko sytytti kynttilän [5] ja lausui muistosanat palauttaen mieliimme vuoden aikana kuolleiden jäsentemme nimet: Kaarina Lindberg, Asta Heickell, Jouko Sere, Lasse Seitavuopio, Pirkko Tervo, Auni-Leila Eulenberger ja Terttu Aho. Vietettyämme hiljaisen hetken lauloimme ajatukset edesmenneissä ystävissämme Maa on niin kaunis.
Syötyämme erittäin maukkaan juhlalounaan kuulimme kunniajäsenemme, 103-vuotiaan ikikaaderi Olli Vuorion muistoja sotataipaleestaan joukkueenjohtajana JR 6:ssa jatkosodan aikana 1941–1942 [6]. Hänen hyvää muistiaan ja esiintymiskykyään ei voi kuin ihailla. Hän koostaa edelleen tietokoneellaan valokuvakirjoja – niitä on vuosien saatossa kertynyt jo 106! Tämä ainutlaatuinen esitys perustui yhteen niistä [7]. Pääsimme katsomaan näitä hänen ottamiaan harvinaislaatuisia valokuvia ja kuulemaan hänen kertomuksiaan sieltä jostain… Täynnä arvonantoa toivotamme Ollille edelleen virkeitä päiviä ja kaikkea hyvää!
Me kaikki saimme tilaisuudessa myös lahjan Vapaussodan Perinneliitolta: 30-vuotisjuhlajulkaisun. Teokseen on koottu Vapaussoturi-lehdestä poimittuja artikkeleita mm. seuraavista aiheista: aktivismi, heimosodat, jääkäriliike, suojeluskunnat, toukokuun 16. päivän muisto, Tarton rauha, Vapaussodan Perinneliitto ja Vapaussoturien Huoltosäätiö. Kirjassa on kuvituksena Vapaussoturi-lehden kansikuvia – yksi kultakin liiton olemassaolon vuodelta – sekä paljon muuta mielenkiintoista.
Tunnelman luomisessa merkittävässä roolissa oli ohjelman ja maittavan ruoan lisäksi musiikki. Kaaderilaulajien triossa meitä viihdyttivät kommodori Matti Mäkinen, majuri Aarno Suorsa sekä trion johtaja everstiluutnantti Matti Orlamo [8]. Kuulimme em. marssien lisäksi Sam Sihvon Muistoja Pohjolasta ja Käypi rohkeena taistoon. Kun upseerit ja herrasmiehet ovat asialla, ei serenadi naisille unohdu koskaan. Tällä kertaa nautimme Nils-Eric Fougstedtin Romanssista. Isänmaallisen juhlamme päätteeksi laulettiin vielä yhteisesti Kuullos Pyhä vala niin kuin hyvään tapaamme kuuluu.
Teksti ja kuvat Nina Schleifer
