Tiistaina 12.4.2023 järjestettiin Vanhassa kirkkopuistossa Helsingin vapautuksen vuosipäivän kunnianosoitukset, jossa lippuja kannattelivat Juhani Laine ja Heikki Pietiläinen. Vapaussoturien hautamuistomerkillä seppeltervehdyksen laskivat Ari Åberg, Liisa Viranko sekä Carl-Johan Hindsberg [1] ja saksalaisten hautamuistomerkillä Ari Åberg, Carl-Johan Hindsberg ja Fred Packalén ruotsinkielisen sisarjärjestömme edustajina [2].

Kunnianosoitusten jälkeen siirryimme Ostrobotnian Topelius-kabinettiin lounasluennolle, jossa tietokirjailija Reima T. A. Luoto esitelmöi aiheesta Marsalkan eläkevuodet – taistelu muistelmista.  Saimme kuulla, kuinka muistelmat todellisuudessa syntyivät ja ketkä tekivät keskeisen työn. Esitelmän jälkeen yhdistyksemme hallituksen jäsen Ari Åberg kiitti esitelmöitsijää erittäin mielenkiintoisesta esityksestä aiheeseen sopivasti Marskin ryypyllä. [3 ja 4].

Aloitimme tänäisen yhdistyksemme hallituksen kokouksen juhlistamalla Suomen täysjäsenyyttä Natossa. Ari Åberg (yhteiskuvassa vas.) oli 14 vuotta sitten saanut läksiäislahjaksi Euroopan Parlamentin Suomen valtuuskunnalta samppanjapullon, jonka hän tuolloin oli luvannut korkata vasta sitten, kun Suomi on Naton jäsen. Tämä historiallinen päivähän oli tänään.

Samalla meillä oli ilo ojentaa Marko Nikkaselle Juhani Palmun teos. Se on kiertopalkinto, joka luovutetaan ”Vuoden aktivistille”. Marko valittiin vuoden aktivistiksi kiitoksena hänen suuresta panoksestaan Vapaussodan Perinneliiton 30-vuotisjuhlakirjan sponsorihankinnassa. Kuvassa vasemmalta Marko, illan emäntämme Liisa Viranko ja edellinen ”Vuoden aktivisti” Heikki Pietilä.

(Kuvat Nina Schleifer)

14.3.2023 Väestönsuojelumuseossa pidetyn vuosikokouksemme jälkeen meille esitelmöi professori Aarne Pehkonen aiheenaan Itsenäisyyssenaattori E. Y. Pehkonen Suomen itsenäistymisen vaiheissa. Esityksen pääpaino on vuodessa 1918, sillä silloin itsenäisyyssenaattorien ja erityisesti E.Y. Pehkosen vaikutus Suomen tulevaisuuteen oli tärkeimmillään. Mielenkiintoinen näkökulma oli laillisen hallituksen tehtäväksi tullut hallintokoneiston luominen liki tyhjästä, kun Vaasan senaatin piti pikaisesti perustaa hallinnon kannalta välttämättömät keskusvirastot Vaasaan ja pyrkiä turvaamaan yhteiskunnan ja armeijan toiminta.

13.3.1940 hiljenivät aseet ja talvisota oli päättynyt, mutta uhri ei ollut turha. Me muistamme ja me kunnioitamme.

Helsingin kaupungin, Helsingin varuskunnan sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen yhteinen talvisodan päättymisen muistotilaisuus järjestettiin Kasarmitorilla tänään 13.3.2023 klo 10.   Yhdistyksemme lippua kannatteli Olli Korkalainen veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen lippulinnassa [kuvat Heikki Pietilä].

Kasarmitorin muistotilaisuuden jälkeen oma yhdistyksemme laski seppeleen kaikkien vapaussotiemme ylipäällikön, marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaalle. Suomen lippua kannatteli Ilkka Lammassaari ja yhdistyksemme lippua Olli Korkalainen. Seppeleen laskivat Liisa Viranko ja Heikki Pietilä [kuva Heikki Hult].

Tänään Viron itsenäisyyspäivänä 24.2.2023 Olli Korkalainen ja Nina Schleifer laskivat Vapaussodan Perinneliiton seppeleen Vanhassa kirkkopuistossa Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten hautamuistomerkillä järjestetyssä tilaisuudessa. Tämän jälkeen kuulimme Ostrobotnian Topelius-kabinetissa Viron historiaan erikoistuneen filosofian tohtori Heikki Rausmaan esitelmän ”Suomalaiset Narvan mailla”. Alustuksessa valotettiin Narvan historiaa sekä suomalaisten taisteluja Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1700 ja Viron vapaussodassa vuonna 1919, jossa I Suomalainen Vapaajoukko niitti mainetta Martin Ekströmin johdolla.

Loviisan taistelussa 6.2.1918 menehtyneitä suojeluskuntalaisia, taistelussa haavoittuneita evakuoimassa olleita ja kaupunkiin hyökänneiden punakaartilaisten suorittaman kiinnioton yhteydessä teloitettuja sairaanhoitohenkilöitä muistettiin tänään 6.2.2023 Loviisan keskustan itäpuolella sijaitsevalla muistokivellä. Kuvassa vasemmalta Erkki Tuormaa (Sotainvalidien Loviisan seudun paikallisyhdistys), B-G Schauman (Frihetskrigets Södra Traditionsförening) ja kapteeni (evp) Jarkko Törmänen VHSPY:n Itä-Uudenmaan osastosta, kuvat Senja Törmänen.

Tampereen Suomalaisella Klubilla vietettyyn Vapaussodan Perinneliiton 30-vuotisjuhlaan ja sitä edeltävään messuun Tampereen Tuomiokirkossa Tammisunnuntaina 29.1.2023 osallistui yhdistyksestämme kahdeksan jäsentä, joista seitsemän onnistuimme saamaan yhteiseen kuvaan Marsalkka Mannerheimin taulun eteen (kuva Sirkka Ojala). Kiitämme arvokkaasta juhlapäivästä kaikkia järjestäjiä Vapaussodan Tampereen seudun perinneyhdistyksessä ja Vapaussodan Perinneliitossa. Lisää tunnelmia ja kuvia tilaisuuksista on nähtävillä mm. https://www.facebook.com/vapaussoturi ja https://www.facebook.com/vapeperinneliitto

Tänään vietimme Helsingissä Tammisunnuntaita, ja siis ihan oikeana päivänä 28. tammikuuta, joka nyt sattui olemaan lauantai. Yhdistyksemme historian aikana lienee vain yhden kerran jouduttu päivästä poikkeamaan.

Ensin kokoonnuimme kunnianosoitukseen Hietaniemessä Vapaussoturien sankarihaudoilla. Heikki Pietilä oli jo edellisenä päivänä käynyt sytyttämässä kynttilät muutama vuosi sitten hankkimiinsa lyhtyihin, jotka koristavat alueen sisäänkäyntejä [1].

Vanhassa kirkkopuistossa suoritetuissa kunnianosoituksissa lippuja kannattelivat vapaussoturien hautamuistomerkillä Olli Korkalainen ja Heikki Pietilä. Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppeltervehdyksen jälkeen meidän yhdistyksemme seppeleen laskivat Olli Sorvettula ja Kai-Henrik Tiiainen [2]. Kynttilöiden ja seppelten myötä viesti välittyy ohikulkijalle: vapaussoturien työtä arvostetaan edelleen!

Kokoonnuimme kunnianosoitusten jälkeen 35 henkilön voimin Tammisunnuntain juhlaan Ostrobotnian Topelius-kabinettiin. Kaaderilaulajien kvartetin esittämän Jääkärien marssin jälkeen kuulimme puheenjohtaja Jyrki Uutelan tervehdyssanat [3]. Hän totesi, että tänäänkin vietetään Tammisunnuntaita kriisin keskellä. Olihan se kriisi paljon suurempi silloin, kun Mannerheimin ensimmäinen loistava sotatoimi suoritettiin Tammisunnuntaina 1918. Yllättävän vähän maailma on muuttunut 105 vuodessa. Vaikka etukomennuskuntana saapuneet jääkärit ja suojeluskunnat tekivät ihmeen vähäisillä joukoilla, tarvitsimme niin silloin kuin tulevissa kriiseissämmekin ulkovaltojen apua. Sama tilanne on nyt Ukrainassa, jonka saama apu ei vielä ole ollut riittävää, mutta toistaiseksi he ovat sen avulla kestäneet. Uutela esitti toivomuksen, että lähiaikoina apua tulisi huomattavassa määrin lisää, koska se on meidänkin etumme.

Puheen päätteeksi kohotimme seisten yhteisen maljan itsenäiselle isänmaalle ja kuuntelimme Kaaderilaulajien kvartetin esittämänä Vapaussodan Perinneliitolle Tommi Suutarisen säveltämän kunniamarssin, Vapauden marssin, johon hienot sanat on tehnyt jäsenemme Marko J. Ikonen [4]. Tästä kappaleesta on nyt myös valmistunut Kaaderilaulajien ja Varusmiessoittokunnan esittämänä äänite, joka on kuultavissa internet-sivuillamme www.vapaussodanperinto.fi.

Kauniin perinteen mukaisesti yhdistyksen hallituksen jäsen Liisa Viranko sytytti kynttilän [5] ja lausui muistosanat palauttaen mieliimme vuoden aikana kuolleiden jäsentemme nimet: Kaarina Lindberg, Asta Heickell, Jouko Sere, Lasse Seitavuopio, Pirkko Tervo, Auni-Leila Eulenberger ja Terttu Aho. Vietettyämme hiljaisen hetken lauloimme ajatukset edesmenneissä ystävissämme Maa on niin kaunis.

Syötyämme erittäin maukkaan juhlalounaan kuulimme kunniajäsenemme, 103-vuotiaan ikikaaderi Olli Vuorion muistoja sotataipaleestaan joukkueenjohtajana JR 6:ssa jatkosodan aikana 1941–1942 [6]. Hänen hyvää muistiaan ja esiintymiskykyään ei voi kuin ihailla. Hän koostaa edelleen tietokoneellaan valokuvakirjoja – niitä on vuosien saatossa kertynyt jo 106! Tämä ainutlaatuinen esitys perustui yhteen niistä [7]. Pääsimme katsomaan näitä hänen ottamiaan harvinaislaatuisia valokuvia ja kuulemaan hänen kertomuksiaan sieltä jostain… Täynnä arvonantoa toivotamme Ollille edelleen virkeitä päiviä ja kaikkea hyvää!

Me kaikki saimme tilaisuudessa myös lahjan Vapaussodan Perinneliitolta: 30-vuotisjuhlajulkaisun. Teokseen on koottu Vapaussoturi-lehdestä poimittuja artikkeleita mm. seuraavista aiheista: aktivismi, heimosodat, jääkäriliike, suojeluskunnat, toukokuun 16. päivän muisto, Tarton rauha, Vapaussodan Perinneliitto ja Vapaussoturien Huoltosäätiö. Kirjassa on kuvituksena Vapaussoturi-lehden kansikuvia – yksi kultakin liiton olemassaolon vuodelta – sekä paljon muuta mielenkiintoista.

Tunnelman luomisessa merkittävässä roolissa oli ohjelman ja maittavan ruoan lisäksi musiikki. Kaaderilaulajien triossa meitä viihdyttivät kommodori Matti Mäkinen, majuri Aarno Suorsa sekä trion johtaja everstiluutnantti Matti Orlamo [8]. Kuulimme em. marssien lisäksi Sam Sihvon Muistoja Pohjolasta ja Käypi rohkeena taistoon. Kun upseerit ja herrasmiehet ovat asialla, ei serenadi naisille unohdu koskaan. Tällä kertaa nautimme Nils-Eric Fougstedtin Romanssista. Isänmaallisen juhlamme päätteeksi laulettiin vielä yhteisesti Kuullos Pyhä vala niin kuin hyvään tapaamme kuuluu.

Teksti ja kuvat Nina Schleifer