Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme rauhallista joulua sekä toivontäyteistä uutta vuotta 2026!
Joulutervehdys
Esitelmä ja pikkujoulupäivällinen 9.12.2025
Evl Matti Orlamo kertoi Luumäellä sijaitsevan Suomen oikeustaistelun muistomerkin historiasta otsikolla ”Laissa maan turva – Suomen oikeustaistelun muistomerkki”. Mielenkiintoinen esitys perustui Orlamon aiheesta tekemään kirjaseen, jonka keskeisenä lähteenä on hänen isoisänsä asemapäällikkö Teodor Lanamäen perhearkisto.
Luumäen asemalla paljastettiin suurin juhlallisuuksin itsenäisen Suomen 20-vuotisjuhlapäivän aattona vuonna 1937 vaikuttava ja symbolisesti tärkeä muistomerkki – kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelema Suomen oikeustaistelun muistomerkki. Sen sijainti ei ollut sattuma: Luumäen aseman läheisyydestä alkoi marraskuussa 1914 oikeustaistelun tunnetuimman edustajan P. E. Svinhufvudin karkotustie venäläisten santarmien saattamana Siperiaan, josta hän palasi kaksi ja puoli vuotta myöhemmin junalla samaiselle asemalle .
Luumäen asemapäällikkö Teodor Lanamäki muisteli koko kansan arvostamaa Ukko-Pekkaa: ”Olen saanut seurailla ”aseettoman” oikeustaistelun kehitystä maassamme useita vuosia toimiessani sähköttäjänä Luumäen asemalla vuosina 1907–1914. Elävästi palautuvat mieleeni ne ajat, jolloin tuomari Svinhufvud toimi täällä kihlakunnan tuomarina. Silloisen Viipurin hovioikeuden joku tuomari soitti eräänä päivänä Luumäelle ja kyseli hätäisesti tuomari Svinhufvudia, joka sattuikin sillä hetkellä olemaan paikalla. En muista puhelinkeskusteluista kuin sen, että tuomari Svinhufvud antoi puhelimessa neuvoja useille eri henkilöille – luultavasti kaikki hovioikeuden virkamiehiä – siitä, miten oli meneteltävä. Lause ”ei saa taipua eikä antaa periksi” toistui pariin otteeseen tiukassa äänensävyssä.” Todennäköisesti kyseessä oli joku venäläisen prokuraattorin laittomista määräyksistä.
Ajatus muistomerkistä syntyi opettaja F. P. Taipaleen aloitteesta 1930-luvulla. Luumäelle perustettu Kotiseutu- ja museoyhdistys ryhtyi ajamaan hanketta, jota tukivat monet yksityiset lahjoittajat. Muistomerkin toteuttajaksi valittiin kutsukilpailun kautta Wäinö Aaltonen, ja rahoitus kertyi laajalla talkoohengellä.
Sunnuntaina 5. joulukuuta 1937 Luumäen asema täyttyi juhlayleisöstä, vaikka lumipyry vaikeutti kulkua. Paikalle saapui maan ylintä johtoa sekä mm. itsenäisyyssenaatin jäseniä, itseoikeutettuna kunniavieraana presidentti Svinhufvud. Juhlapuheessaan Svinhufvud totesi mm. ”Helmikuun manifestin jälkeen syntyi ratkaiseva vaihe oikeustaistelussa muuttuen lopulta Suomen itsenäisyystaisteluksi. Venäjä oli rikkonut Suomelle antamansa vakuutukset ja näin oli selvää, että Suomella oli oikeus vapautua vieraan vallan alaisuudesta.”
Punaisesta graniitista veistetyssä monumentissa Suomen neito torjuu lakikirja kädessään sortovallan nuolia, jotka tulevat idästä päin. Toisella sivulla on ylhäällä sanat ”Laissa maan turva” ja niiden alapuolella ”Suomen oikeustaistelu” sekä oikealla varsin onnistunut presidentti Svinhufvudin korkokuva.
Orlamo rinnasti muistomerkin sanoman myös nykyhetkeen. Ukrainan kansa käy tällä hetkellä sitä samaa oikeustaistelua, mitä Suomi kävi ensin Venäjän keisarivallan ja sen jälkeen bolshevikkien sorron alaisuudessa vapaussodassa sekä myöhemmin talvi- ja jatkosodassa. Pienen kansakunnan joutuessa idästä tulevan sorron ja vaikutuksen kohteeksi on muistettava pysyä yhtenäisenä ja puolustettava oikeuttaan itsenäisenä kansana sekä kunnioitettava lakia ja oikeutta – laissa on maan turva!
Teksti ja kuvat Nina Schleifer
Evl Matti Orlamo ja oikeustaistelun muistomerkkiasiaa hoitaneen toimikunnan sihteeri, hänen isoisänsä Teodor Lanamäki 
Oikeustaistelun muistomerkki alkuperäisellä paikallaan – kuva Matti Orlamo 
Varapuheenjohtaja Olli Korkalainen luovutti Orlamolle perinteisen kiitoksemme: Marskin ryypyn. 
Esitelmän ja päivällisen jälkeen lauloimme joululauluja Matti Orlamon säestässä pianolla – hienon kuoron saimmekin aikaan ev Heikki Hultin toimiessa esilaulajana! 
Yhteiskuvassa yhdistyksemme arvostetut kunniajäsenet: Matti Orlamo, Liisa Viranko ja Ohto Manninen
Itsenäisyyspäivä 6.12.2025
Itsenäisyyspäivänä teimme perinteitä kunnioittaen yhteistyötä muiden maanpuolustus- ja perinnejärjestöjen kanssa. Kuljimme Veljesapu-Perinneyhdistyksen ja Pohjois-Helsingin Reservinaliupseerien kanssa kulkueena Hietaniemen hautausmaan uuden kappelin portilta Sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle, josta siirryimme suomalaisten SS-miesten muistokiven kautta vapaussoturien hauta-alueelle sytyttämään kynttilät. Hietaniemestä Lippuvartio jatkoi Vanhaan kirkkopuistoon vapaussoturien hautamuistomerkille Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppeleenlaskuun. Yhdistyksemme edustajia osallistui myös moniin muihin itsenäisyyspäivän kunnianosoituksiin ja tapahtumiin, mm. itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlaan Helsingin yliopistolla ja Helsingin Seudun Reserviläispiirin vastaanottoon Ostrobotniassa – kuvateksteissä tarkemmin.
Hietaniemessä Suomen lippua kantoi Timo Peittola, Veljesapu-Perinneyhdistyksen lippua Mikko Rautiainen, Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen lippua Timo Vuokila ja Pohjois-Helsingin Reservinaliupseerien lippua Niina Latva-Lehto. – Kuva Nina Schleifer 
Lipputervehdys Sankariristillä. – Kuva NS 
Jari Oksman tekee kunniaa Marsalkka Mannerheimin haudalla. – Kuva NS 
SS-vapaaehtoisten muistomerkki, jossa lukee teksti: ”Isänmaan vapauden puolesta vuosina 1941 – 1943 Saksan sotavoimissa kaatuneitten suomalaisten vapaaehtoisten muistoksi. Aseveljet.” – Kuva NS 
Kai-Henrik Tiiainen (vas.) ja Marko Ikonen sytyttivät kynttilät vapaussoturien hauta-alueella Hietaniemessä. – Kuva NS 
Vanhassa kirkkopuistossa Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppeleen laskivat Jussi Niinistö, Jyrki Kiviharju ja Olli Latola. – Kuva Samuli Vuokila 
Juhlavaa itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlaa vietettiin Helsingin yliopistolla. – Kuva O.V. 
Helsingin Seudun Reserviläispiirin vastaanotolla Ostrobotniassa puheenjohtaja Marko Nikkanen kohotti juhlapuheensa jälkeen kaksi maljaa: maljan itsenäiselle isänmaallemme ja maljan jo neljättä vuotta vapautensa puolesta taistelevalle Ukrainan kansalle ja sen urhealle armeijalle. – Kuva NS 
Anne ja Olli Korkalainen tutkivat Ostrobotnian Runeberg-kabinetissa UkrainAvun koostamaa koskettavaa näyttelyä, jossa oli Ukrainassa taistelleiden suomalaisvapaaehtoisten esineistöä. – Kuva NS
Kunniaa Saksanniemen sankarivainajille
Kokoonnuimme Saksanniemen taistelun muistopäivänä 17.11.2025 kunnianosoitukseen Hietaniemessä Saksanniemen hautapaadella. Haudassa lepäävät kaksi Saksanniemen Järjestyslipuston työntekijää, aliupseeri Heikki Kuusto ja entinen jefreitteri Johan Fallström, jotka aseistettu punakaartin osasto sekä vallankumoukselliset venäläiset murhasivat hyökättyään Saksanniemeen 17. marraskuuta vuonna 1917.
Esitelmä kaukopartiotekniikasta ja yhdistyksen syyskokous
Tiistaina 11.11.2025 esitelmöi Suojeluskuntatalon auditoriossa OTM, tietokirjailija Mikko Porvali otsikolla ”Kaukopartiotaktiikan kehittyminen jatkosodassa”. Hän vertasi sodan alkuvaiheen partio Tolvasta ja loppuvaiheen operaatio Hokkia ja osoitti tämän avulla taktiikan kehityksen ja muutokset sodan aikana. Porvali on tutkinut tiedustelun historiaa ja kirjoittanut aiheesta toistakymmentä tietokirjaa. Kimmokkeena aihevalintaan on epäilemättä toiminut hänen isoisänsä Antti Porvali, joka toimi sodan aikana tiedustelijana ja mm. värväsi venäläisiä sotilaita vakoojiksi.
Tämä erittäin mielenkiintoinen esitelmätilaisuus oli kaikille avoin, ja kuulijoiden joukossa olikin runsaasti mm. Helsingin Maanpuolustusnaisten jäseniä. Taisimme olla kaikki yhtä mieltä siitä, että harvoin on kuultu näin sujuvaa ja kiinnostavaa esitystä, joka tuntui kuin olisi seurannut kiehtovaa jännitystarinaa, vaikka kaikki hauskat ja koskettavatkin henkilötarinat olivat totta.
Esitelmän jälkeen pidettiin Liisa Virangon johdolla Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous, jossa käsiteltiin sääntöjen 9. pykälän määräämät asiat: vahvistettiin vuodelle 2026 toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksun suuruus (30 euroa) sekä tehtiin henkilövalinnat luottamustoimiin. Puheenjohtajaksi valittiin Jari Sartimo, joka esitteli itsensä videotervehdyksen avulla ollessaan ulkomaanmatkan takia estynyt tulemasta paikan päälle. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Olli Korkalainen, Timo Peittola, Heikki Pietilä, Nina Schleifer, Kai-Henrik Tiiainen ja Samuli Vuokila. Varajäseniksi valittiin Jorma Häkkä, Anne Korkalainen, Juhani Laine, Marko Nikkanen, Jarkko Törmänen ja Lars-Erik Wilskman. Toiminnantarkastajiksi valittiin Eeva Lampén ja Liisa Viranko ja varatoiminnantarkastajaksi Ossi Ikonen. Toivotamme kaikille valituille onnea ja menestystä luottamustehtävissään.
Tarton rauhan muistopäivän kunnianosoitukset, vapaussoturilounas ja esitelmä Lapin sodasta
Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat Tarton rauhansopimuksen 14. lokakuuta 1920. Tämän merkittävän päivän muistoksi järjestimme 14.10.2025 kunnianosoitukset Hietaniemessä ja Vanhassa kirkkopuistossa. Ennen Ostrobotniassa nautittua vapaussoturilounasta kuulimme varatuomari Veli Suvannon mielenkiintoisen esitelmän Lapin sodasta, josta tänä vuonna on tullut kuluneeksi 80 vuotta. Hänen seikkaperäinen esityksensä painottui sodan syihin ja seurauksiin ja valotti mm. ”Operaatio Birkeä”, jonka avulla saksalaiset pyrkivät varautumaan Suomen irtautumiseen sodasta. Aiheesta enemmän seuraavassa Vapaussoturi-lehdessä.
Yhdistyksemme jäseniä Ostrobotnian Topelius-kabinetissa – Kuva OV
PS Tarton rauhasta kiinnostuneille suosittelemme tekemäämme dokumenttielokuvaa, jossa kerrotaan, minkä sodan rauhasta oli kyse – ja miksi siitä neuvoteltiin venäläisten kanssa.
Uudenmaan 41. maanpuolustuspäivä
Uudenmaan 41. maanpuolustuspäivää vietettiin lauantaina 27.9.2025 Tuusulassa teemalla ”Turvallinen tulevaisuus yhdessä”. Teema näkyi oivallisella tavalla kaikissa päivän tapahtumissa, joita puolustusvoimat, turvallisuusviranomaiset sekä vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt yhteistyössä toteuttivat.
Vapaussoturi-lehden päätoimittaja Vesa Määttä ja Vapaussodan Perinneliiton toiminnanjohtaja Sami Rantanen keskustelivat näyttelypisteellään kävijöiden kanssa perinnetyön merkityksestä, maanpuolustuksesta sekä siitä, kuinka tärkeää on siirtää arvot ja historia myös tuleville sukupolville. Taustalla myös oman yhdistyksemme roll up muistuttamassa, että myös Helsingin seudulla tehdään aktiivista perinnetyötä. 
Tapahtuma kokosi ennätysmäärän yleisöä Hyrylän urheilukeskukseen tutustumaan mm. vapaaehtoisten maanpuolustustoimijoiden näyttelypisteisiin. Päivän aikana etsittiin vastauksia mm. siihen, miten Suomi varautuu kriiseihin ja mitä yksittäinen ihminen voi tehdä oman turvallisuutensa eteen. 
Rajavartiolaitoksen, poliisin, pelastuslaitoksen ja puolustusvoimien kalusto kiinnostivat näyttelykentällä. 
Paraatin komentajana toimii majuri evp Toni Tiilikainen 
Yhdistyksemme lippu osallistui lippulinnaan Heikki Pietilän kannattelemana. 
Hornetin ylilento juhlisti ohimarssia, jonka vastaanotti Uudenmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Tatu Mikkola. 
Paraatiin osallistuneet perinneajoneuvot saivat ansaittua huomiota. 
Yhdistyksemme hallituksen edustajat olivat kutsuvieraina Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa Kulttuurikeskus Moniossa, vasemmalta Jarkko Törmänen, Heikki Pietilä Ari Åberg, Olli Korkalainen, Nina Schleifer ja Jari Sartimo – kuva Päivi Halme 
Juhlan musiikista vastasi Kaartin soittokunta musiikkikapteeni Risto Sojakan johdolla sekä upeaääninen oopperalaulaja Ville Rusanen, jota juhlan juontanut Pirjo Joensuu haastattelee. Kuulimme sekä Sibeliuksen, Kuulan ja Merikannon isänmaallista musiikkia että kevyempiäkin kappaleita – kaikki erinomaisina tulkintoina. 
Käsitellessään maamme turvallisuustilannetta juhlapuheen pitänyt Timo Heinonen muistutti: ”Pitää muistaa, että Venäjä ei ole koskaan niin vahva kuin luulemme, mutta ei myöskään niin heikko kuin miltä näyttää. Valmistaudumme sotaan, mutta emme sen takia, että me haluaisimme sotaa, vaan sen takia, ettemme koskaan sotaan joutuisi”. Hän totesi, että yksi odotetuimmista lainsäädäntöhankkeista on asevelvollisuusiän nostaminen 65 vuoteen, jolloin kokonaisreservimme kasvaa yli miljoonaan reserviläiseen. Toinen merkittävä tavoite on ampumarataverkkomme kehittäminen, sillä puolustuksemme kulmakivi on osaava, motivoitunut ja vahvalla maanpuolustustahdolla varustettu reservi. 
Kapulanvaihtoseremoniassa vastuu seuraavan Uudenmaan Maanpuolustuspäivän järjestelyistä siirrettiin Kirkkonummen reserviläisjärjestöille: kuvassa vasemmalta Uudenmaan reserviläispiirin pj Tom Östlund, Kirkkonummen Reserviupseeriyhdistyksen pj Tatu Pätiälä, Jokelan reserviupseerikerhon pj Jukka Welling, Tuusulan reserviupseerikerhon pj Isto Hyyryläinen, Tuusulan reserviläisten pj Keimo Joensuu sekä Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Mats Fagerström.
Maanpuolustusta ja perinteitä Saksanniemen hengessä
– Järjestyslipuston 108. muistopäivä 13.9.2025
Suomen senaatti antoi 19. syyskuuta 1917 määräyksen perustaa ratsupoliisikoulu, joka nimettiin Saksanniemen Järjestyslipustoksi. Ratsupoliisikoulu aloitti toimintansa Porvoossa sijaitsevassa Saksanniemen kartanossa. Oppilaat värvättiin entisistä poliiseista, maanviljelijöistä ja ylioppilaista. Lokakuun loppuun mennessä oppilaitokseen oli liittynyt jo 200 miestä. Saksanniemeen hyökkäsi 17.marraskuuta vuonna 1917 aseistettu punakaartin osasto sekä vallankumouksellisia venäläisiä. Heikosti aseistautuneet koulun oppilaat joutuivat pakenemaan lyhyen taistelun jälkeen Lappajärvelle Pohjanmaalle, jossa Järjestyslipusto järjestäytyi uudelleen. Ylipäällikön päiväkäskyllä nimi muutettiin 28. helmikuuta 1918 Järjestyslipustosta Uudenmaan Rakuunarykmentiksi, josta tuli itsenäisen Suomen puolustusvoimain ensimmäinen joukko-osasto.
Uudenmaan Rakuunarykmentti paljasti Saksanniemen Järjestyslipuston muistokiven 4.9.1927 Saksanniemen kartanon pihamaalla. Muistokivelle kokoontui Järjestyslipuston 108–vuotismuistopäivänä 13. syyskuuta 2025 runsas joukko Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen, Porvoon Reserviupseerikerhon, Rakuunakillan ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen edustajia. Lipunnoston jälkeen VHSPY:n kukkalaitteen muistokiven juureen laskivat Maija Soinio ja Olli Korkalainen. Kunnianosoitusten jälkeen laulettiin perinteiseen tapaan ”Jumala ompi linnamme”. Saksanniemeltä siirryttiin Porvoon tuomiokirkolle, jossa kukkalaitteen Vapaussodan muistomerkille laskivat Kaarina Wilskman ja Heikki Pietilä. Tilaisuutta juhlistivat Rakuunakillan suurta ihastusta herättäneet perinneratsukot.
Iltapäivällä järjestettiin yleisötilaisuus Porvoon keskustorilla, jossa oli mielenkiintoista ohjelmaa kaikenikäisille. Siellä saattoi mm. ihailla em. Rakuunakillan perinneratsukoiden lisäksi Rajavartiolaitoksen koirapartiota, kokeilla ekoaseammuntaa Porvoon Reserviupseerikerhon pisteellä, tutustua varautumiskoulutukseen ja MPK:n toimintaan, kuulla rumpuduon iskeviä rytmejä, kurkistaa poliisin automaattivalvonnan kamera-autoon, rajavartiolaitoksen partioautoon, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtoautoon, ambulanssiin, paloautoon ja VPK:n museopaloautoon sekä maistaa Itä-Uudenmaan maanpuolustuskillan soppatykissä valmistamaa hernekeittoa.
Päivän päätteeksi Porvoon kaupunki tarjosi erinomaisen lounaan tilaisuutta järjestäneiden järjestöjen edustajille läheisessä Café Cabriolet’in edustustilassa. Lounastilaisuuden emäntänä oli Porvoon sivistysjohtaja Sari Gustafsson. Lounaan yhteydessä kuultiin Hannu Lakeen kiinnostava esitys aiheesta ”Saksanniemi ja Väinö Nurmen tarina”, josta enemmän seuraavassa Vapaussoturi-lehdessä.
Onnistunut päivä oli jälleen hieno osoitus yhteistyön voimasta – lämmin kiitos kaikille järjestäjätahoille!
Järjestyslipuston 108. muistopäivän ohjelma 
Kukkalaitetta laskemassa Maija Soinio ja Olli Korkalainen, kunniavartiossa Fred Sahala ja Mats Blomberg – kuva NS 
Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen, Porvoon Reserviupseerikerhon ja Rakuunakillan edustajia Saksanniemen muistokivellä – kuva Itä-Uudenmaan poliisilaitos 
Muistokivi paljastettiin 4.9.1927 – kuva NS 
Hurmaavat perinneratsukot: Kirsi Ahlgren ja Sirkkon sekä Jörg Eifflaender ja Lego – kuva NS 
Kukkalaitetta laskemassa Kaarina Wilskman ja Heikki Pietilä, kunniavartiossa Erkki Joukainen ja Kalervo Välimaa sekä perinneratsukot – kuva NS 
Yhteiskuva Porvoon tuomiokirkon pihassa sijaitsevalla vapaussodan muistomerkillä – kuva NS 
Yleisötilaisuus Porvoon torilla, mukana myös VHSPY:n toiminnasta kertova roll up 
Rajavartiolaitoksen koirapartio – kuva NS 
Maanpuolustus- ja perinneaktiiveja Porvoon torilla, vasemmalta Fredrik Söderlund, Erkki Joukainen, Olli Korkalainen ja Erkki Naumanen – kuva Anne Korkalainen 
Joukainen, Olli Korkalainen ja Erkki Naumanen – kuva Anne Korkalainen Paloautot vuosilta 1930 ja 2025 – kuva NS 
Erkki Naumanen pitämässä tervetulopuhetta– kuva NS 
Maukkaan lounaan äärellä – kuva NS 
Maukkaan lounaan äärellä – kuva NS 
Hannu Lakee esitelmöi – kuva NS 
Maasotakoulun asettama rakuunayhteisöjen perinneupseeri Fredrik Söderlund (kuvassa vas.), Helsingin Eskadroonan varapäällikkö Erkki Joukainen ja Rakuunakillan puheenjohtaja Timo Halonen luovuttivat Helsingin Eskadroonan 60-vuotismitalin Claudia Carrasco-Haloselle, Nina Schleiferille, Olli Korkalaiselle, Erkki Naumaselle ja Kalervo Välimaalle Korkalainen – kuva Anne Korkalainen 
Porvoon sivistysjohtaja Sari Gustafsson ja VHSPY:n varapuheenjohtaja Olli Korkalainen – kuva Anne Korkalainen
Muistojen ilta -konsertti ”sunnuntaiaktivistien” kanssa
Sotien 1939-1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistys järjesti tänään 1.9.2025 yhteistyössä Kaartin soittokunnan kanssa Ruoholahden konservatoriossa upean Muistojen ilta -konsertin. Konsertissa esiintyivät Kaartin soittokunta johtajanaan musiikkimajuri Jaakko Nurila ja Viipurin Lauluveikot johtajanaan Ilkka Aunu. Laulusolistina oli upeaääninen Hannu Lehtonen, joka näytti taitojaan myös saksofonistina. Konsertin juonsi tarinankertojavirtuoosi Seppo Hovi, jonka taidoista saimme nauttia myös pianon ja haitarin äärellä. Saimmekin väliin pyyhkiä naurun, väliin liikutuksen kyyneliä silmistämme, kun seurasimme musiikillista retkeä sodan ja jälleenrakentamisen vuosilta 1938–1965. Kiitos kaikille esiintyjille unohtumattomasta illasta!
Helsinkiläisten Mannerheim-ristin ritareiden muistomerkin paljastus
Ruskeasuon Ratsaspuistoon on pystytetty Mannerheim-ristin ritareiden muistomerkki, joka on jatkosodan aikainen panssariestekivi. Siihen on kiinnitetty muistolaatta 12 helsinkiläisestä Mannerheim-ristin ritarista. Muistomerkki kunnioittaa näitä sotilaita, jotka palkittiin poikkeuksellisesta urheudesta, johtajuudesta ja palveluksesta Suomen puolesta maamme arvostetuimmalla kunniamerkillä, Mannerheim-ristillä. Samalla muistomerkki on kunnianosoitus koko sotasukupolvelle uhrauksista ja saavutuksista Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta.
Sotien 1939–1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistys ry järjesti 8.8.2025 juhlallisen muistomerkin paljastustilaisuuden. Tervehdyssanat tilaisuudessa lausui perinneyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Sundvist, juhlapuheen piti sisäministeri Mari Rantanen ja tervehdyksen esittivät Helsingin pormestari Daniel Sazonov, Kaartin jääkärirykmentin komentaja eversti Matti Honko sekä everstiluutnantti evp Hans Adolf Ehrnrooth Mannerheim-ristin ritareiden säätiöstä. Muistomerkin paljastivat satapäiselle yleisölle Marko Nikkanen ja Kari Salminen, jotka olivat seppeltervehdyksen laskeneiden toiminnanjohtaja Rauno Loukkolan ja rajavartiomestari evp Mika Albertssonin kanssa olleet tuomassa panssariestekiveä Salpalinjalta Helsinkiin. Muistomerkin siunasi Töölön seurakunnan kirkkoherra Hilkka Niemistö. Musiikista vastasivat Helsingin poliisisoittokunta ja Viipurin Lauluveikot.
