Marskin Montreux

1. matkapäivä torstaina 20.4.2023

Matkamme alkoi Finnairin suoralla lennolla Geneveen, josta jatkoimme junalla matkakohteeseemme Montreuxiin. Majoituimme hurmaavaan Eden au Lac -hotelliin, joka tekee kunniaa nimelleen ”Paratiisi järven rannalla”. Se ajoittuu yltäkylläisyyden ja elämänilon Belle époque -aikakaudelle (”kaunis aikakausi”), joka edelsi ensimmäisen maailmasodan kauhuja. Hotellimme sijainti ja ylelliset tilat henkivätkin 1900-luvun alun tunnelmaa.

Pienen hengähdystauon jälkeen nautimme tervetulomaljat upeassa kattofreskoin koristellussa vanhassa juhlasalissa. Oppaamme Pekka Lehtiö kertoi lyhyessä tervetulotilaisuudessa seuraavien päivien ohjelmasta, johon kaikki matkalle lähteneet olivat yksimielisen ihastuneita.

Sveitsin kevät on vehreimmillään, ja auringon laskettuakin saattoi nauttia kauniista istutuksista. Genferseen eli Genevenjärven takana häämöttää Ranska, jota toisen maailmansodan aikana hallitsi natsi-Saksan ohjailema Vichyn nukkehallitus. Yli 700-vuotisen historiansa aikana virallisesti puolueettomana pysynyt Sveitsin valaliitto, La Confédération helvétique, ja sitä seurannut Sveitsin valtio, on aina tarjonnut suojan ja pakopaikan turvaa hakeneille – tai ainakin näiden kultavarannoille.

1.    Matkalaiset rautatieasemalla [kuva Olavi Vähäkallio]
2.    Tervetulotilaisuus [kuva Olavi Vähäkallio]
3.    Genevejärven rantaa [kuva Tiia Schleifer]
4.    Tervetulotilaisuus [kuva hotellin henkilökunta]

2. matkapäivä perjantaina 21.4.2023

Tämä päivä oli kokonaisuudessaan omistettu marsalkka Mannerheimille. Aamu valkeni aurinkoisena ja saatoimme patioiltamme ihailla henkeäsalpaavan kaunista alppimaisemaa. Sää osoitti kuitenkin oikullisuutensa, joten aloitimme kunnianosoitukset Mannerheimin mukaan nimetyssä puistossa sateen pisaroidessa. Mannerheim-suvun edustaja Meta Mannerheim, oppaamme Pekka Lehtiö sekä Vapaussodan Perinneliiton varapuheenjohtaja Nina Schleifer laskivat Vapaussodan Perinneliiton kukkatervehdyksen Mannerheimin paadelle,

Muistomerkin yhdellä sivulla on Suomen leijona -vaakuna ja toisella sivulla sukuvaakuna, tunnuslause ”Candida pro causa ense candido” – ”Puhtain asein puhtaan asian puolesta”, Marsalkan sauvat sekä muistoteksti ”A la gloire de la Finlande et de son peuple heroique a la memoire du noble chevalier le baron Carl Gustav Mannerheim Marechal de Finlande 1867-1951 ” eli vapaasti käännettynä ”Suomen ja sen sankarillisen kansan kunniaksi, jalon ritarin, vapaaherra Carl Gustav Mannerheimin, Suomen Marsalkan 1867–1951 muistoksi”. Kolmannella sivulla on ote Aaro Hellaakosken runosta: ”Tuossa on luonne, laivan keulassa kyllä, kun se syvien yllä, tietänsä kyntää” sekä Mannerheimin oma lause ”Ett litet lands största styrka är enighet”.

Mannerheim asui viimeiset vuotensa (1948–1951) Glionin kylässä sijaitsevalla Valmontin klinikalla, jonne matkasimme funicularilla. Valmontissa Mannerheim kirjoitti muistelmiaan yhdessä Erik Heinrichsin, Aladár Paasosen sekä sihteerinsä Sargit Avellanin kanssa. Mannerheim kävi päivittäin kävelyllä ja poikkesi usein Glionin kirkolla, jossa mekin pistäydyimme ihailemassa sen näköalatasanteelta avautuvaa järvimaisemaa.

Valmontin klinikalla Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Pekka Lehtiö ja hallituksen jäsen Olavi Vähäkallio kertoivat hallituksen päättäneen luovuttaa Akateemisen Karjala-Seuran Ansioristit Meta Mannerheimille ja Jyrki Uutelalle kiitokseksi isänmaan hyväksi tehdystä työstä. Huomionosoitusten jälkeen nautimme herkullisen lounaan ja kävimme puutarhassa ihailemassa maisemaa, josta Mannerheimkin oli viehättynyt. Kävimme myös katsomassa muistolaattaa, joka paljastettiin vuonna 2011, jolloin hänen kuolemastaan oli kulunut 60 vuotta.

Hotellille palattuamme katsoimme vielä Salon Belle Époquessa Schleiferin ja Uutelan dokumenttielokuvan ”Kaukokatseinen Mannerheim”, joka keskittyy Mannerheimin keskeisiin saavutuksiin sotilaana, diplomaattina ja valtiomiehenä.

Suomalaiset äänestivät vuonna 2004 Mannerheimin kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi. Tänään kävi hyvin ilmi, että Mannerheimia arvostettiin – ja arvostetaan edelleen – suuresti myös maamme rajojen ulkopuolella. Glionilainen Mannerheim-tutkija Pierre-Antoine Goy on tiivistänyt sveitsiläisten ajatukset seuraavasti: ”Mannerheim on sankarimme, sillä me vertaamme hänen sotilaitaan siihen, mitä Sveitsille olisi voinut tapahtua Hitlerin tai Mussolinin hyökätessä. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, vain Mannerheim osasi yhdistää kansan. Yhtä taitavasti hän pystyi irrottamaan Suomen maailmansodasta; siihen kuului myös saksalaisten joukkojen ajaminen maasta. Hän ei koskaan pitänyt Hitlerin Saksasta. Hän toimi kaukaa viisaasti myös siinä, että kieltäytyi hyökkäämästä Saksan tukena Leningradiin.”

3. matkapäivä lauantaina 22.4.2023

Lauantaina keskityttiin Sveitsin antimiin erityisesti kulinarismin muodossa. Marsalkka Mannerheim kuvaili Sveitsiä muistelmissaan seuraavasti: ”Olen aina pitänyt tämän pienen keskieurooppalaisen maan rauhallisesta ja terveellisestä ilmapiiristä”. Tähän arvioon on helppo yhtyä. Aloitimme Sveitsi-päivämme Veveyn kauniissa pikkukaupungissa ja tutustumme sen putiikkeihin, torielämään ja antiikkimarkkinoihin. Tuliaisiksi taisi päätyä aamutorilta useampikin herkullinen juusto ja paikallinen makkara.

Seuraava kohteemme oli Charles Chaplinin entinen koti ja sen viereen rakennettu suuri museopaviljonki – Chaplin’s World. Vierailun aluksi katsoimme elokuvan monitaituria esittelevän lyhyen dokumentin, jonka päätyttyä valkokangas nousi ja paljasti Chaplinin mykkäelokuvista tutun lontoolaisen kadun. Tästä alkoi elämyksellinen seikkailu, jossa saimme heittäytyä Chaplinin elokuvien maailmaan filmikohtausten, hämmästyttävän elävän oloisten vahanukkien ja muun rekvisiitan parissa. Kamerat räpsivät, kun hulluttelimme elokuvista tutuissa rooleissa tai lavasteissa. Kotimuseo Manoir de Banin näyttely keskittyi etenkin Chaplinien aikaan Sveitsissä. Perhealbumin valokuvat ja kaitafilmit näyttivät toisenlaisen Chaplinin, kuin meille tutun, monissa poliittisissa skandaaleissa ja oikeudenkäynneissä ryvettyneen kuuluisuuden.

Sitten pääsimme vierailemaan Lavaux’n kylässä sijaitsevassa Domaine Croix Duplexin viinitilalla. Toinen omistajista, kolmannessa polvessa tilaa pyörittävä Maude Vogel, kierrätti meidät ensin viinikellareissa, joissa ihailimme suuria tammitynnyreitä ja kuulimme viinin valmistuksesta. Pääsimme myös maistelemaan neljää maukasta viiniä pienen purtavan kera. Tilaisuuden päätteeksi kiitimme opastamme Pekka Lehtiötä tilan viineillä ja aamutorilta hankkimillamme herkuilla.

Päivämme päätti aito sveitsiläinen illallinen. Herkuttelimme tunnelmallisessa kellariravintolassa valintamme mukaan fondueta tai raclettea ja nautimme hilpeästä keskustelusta.

4. eli viimeinen matkapäivä sunnuntaina 23.4.2023

Sunnuntaiaamuna kuulimme Salon Belle Époquessa Olavi Vähäkallion erittäin mielenkiintoisen esitelmän Akateemisen Karjala-Seuran alkuajoista oman sukuhistoriansa kautta. Näimme harvinaislaatuisia valokuvia AKS:n historiaan liittyvistä esineistä ja tapahtumista, jotka ovat Olavin isoisän, AKS:n perustajiin kuuluneen, Reino Vähäkallion arkistosta.

Esitelmän kiinnostava kytkös matkamme teemaan, marsalkka Mannerheimiin ja Sveitsiin, oli mm. Suomen Suojelusliitto, joka oli vuonna 1922 perustettu kommunismin vastainen järjestö. Vuodesta 1924 alkaen se kuului jäsenenä Genevessä perustettuun Kansainväliseen antikommunistiseen liittoon. Perustamissopimuksen ensimmäiset allekirjoittajat olivat C. G. E. Mannerheim ja P. E. Svinhufvud. Liitto harjoitti kommunisminvastaista valistustoimintaa tehden yhteistyötä Etsivän Keskuspoliisin kanssa. Molemmat vaativat julkaistuissa artikkeleissaan koko vasemmistolaisen työväenliikkeen lakkauttamista Suomessa, mitä perusteltiin sillä, että kyse oli Moskovasta ohjatusta, yhteiskuntajärjestyksen tuhoamiseen tähtäävästä toiminnasta.

Ohjelmamme viimeinen osio oli lounasristeily Genevenjärvellä vuonna 1907 valmistuneella M/S Veveyllä. Nautimme herkullisen lounaan miellyttävässä seurassa ja kuvasimme henkeäsalpaavan kauniita maisemia, mikä olikin oiva päätös hienolle matkallemme Mannerheimin jalanjäljissä!