Tiistaina 11.11.2025 esitelmöi Suojeluskuntatalon auditoriossa OTM, tietokirjailija Mikko Porvali otsikolla ”Kaukopartiotaktiikan kehittyminen jatkosodassa”. Hän vertasi sodan alkuvaiheen partio Tolvasta ja loppuvaiheen operaatio Hokkia ja osoitti tämän avulla taktiikan kehityksen ja muutokset sodan aikana. Porvali on tutkinut tiedustelun historiaa ja kirjoittanut aiheesta toistakymmentä tietokirjaa. Kimmokkeena aihevalintaan on epäilemättä toiminut hänen isoisänsä Antti Porvali, joka toimi sodan aikana tiedustelijana ja mm. värväsi venäläisiä sotilaita vakoojiksi.
Tekijä: admin
Tarton rauhan muistopäivän kunnianosoitukset, vapaussoturilounas ja esitelmä Lapin sodasta
Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat Tarton rauhansopimuksen 14. lokakuuta 1920. Tämän merkittävän päivän muistoksi järjestimme 14.10.2025 kunnianosoitukset Hietaniemessä ja Vanhassa kirkkopuistossa. Ennen Ostrobotniassa nautittua vapaussoturilounasta kuulimme varatuomari Veli Suvannon mielenkiintoisen esitelmän Lapin sodasta, josta tänä vuonna on tullut kuluneeksi 80 vuotta. Hänen seikkaperäinen esityksensä painottui sodan syihin ja seurauksiin ja valotti mm. ”Operaatio Birkeä”, jonka avulla saksalaiset pyrkivät varautumaan Suomen irtautumiseen sodasta. Aiheesta enemmän seuraavassa Vapaussoturi-lehdessä.
Uudenmaan 41. maanpuolustuspäivä
Maanpuolustusta ja perinteitä Saksanniemen hengessä
– Järjestyslipuston 108. muistopäivä 13.9.2025
Suomen senaatti antoi 19. syyskuuta 1917 määräyksen perustaa ratsupoliisikoulu, joka nimettiin Saksanniemen Järjestyslipustoksi. Ratsupoliisikoulu aloitti toimintansa Porvoossa sijaitsevassa Saksanniemen kartanossa. Oppilaat värvättiin entisistä poliiseista, maanviljelijöistä ja ylioppilaista. Lokakuun loppuun mennessä oppilaitokseen oli liittynyt jo 200 miestä. Saksanniemeen hyökkäsi 17.marraskuuta vuonna 1917 aseistettu punakaartin osasto sekä vallankumouksellisia venäläisiä. Heikosti aseistautuneet koulun oppilaat joutuivat pakenemaan lyhyen taistelun jälkeen Lappajärvelle Pohjanmaalle, jossa Järjestyslipusto järjestäytyi uudelleen. Ylipäällikön päiväkäskyllä nimi muutettiin 28. helmikuuta 1918 Järjestyslipustosta Uudenmaan Rakuunarykmentiksi, josta tuli itsenäisen Suomen puolustusvoimain ensimmäinen joukko-osasto.
Muistojen ilta -konsertti ”sunnuntaiaktivistien” kanssa
Sotien 1939-1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistys järjesti tänään 1.9.2025 yhteistyössä Kaartin soittokunnan kanssa Ruoholahden konservatoriossa upean Muistojen ilta -konsertin. Konsertissa esiintyivät Kaartin soittokunta johtajanaan musiikkimajuri Jaakko Nurila ja Viipurin Lauluveikot johtajanaan Ilkka Aunu. Laulusolistina oli upeaääninen Hannu Lehtonen, joka näytti taitojaan myös saksofonistina. Konsertin juonsi tarinankertojavirtuoosi Seppo Hovi, jonka taidoista saimme nauttia myös pianon ja haitarin äärellä. Saimmekin väliin pyyhkiä naurun, väliin liikutuksen kyyneliä silmistämme, kun seurasimme musiikillista retkeä sodan ja jälleenrakentamisen vuosilta 1938–1965. Kiitos kaikille esiintyjille unohtumattomasta illasta!
Helsinkiläisten Mannerheim-ristin ritareiden muistomerkin paljastus
Ruskeasuon Ratsaspuistoon on pystytetty Mannerheim-ristin ritareiden muistomerkki, joka on jatkosodan aikainen panssariestekivi. Siihen on kiinnitetty muistolaatta 12 helsinkiläisestä Mannerheim-ristin ritarista. Muistomerkki kunnioittaa näitä sotilaita, jotka palkittiin poikkeuksellisesta urheudesta, johtajuudesta ja palveluksesta Suomen puolesta maamme arvostetuimmalla kunniamerkillä, Mannerheim-ristillä. Samalla muistomerkki on kunnianosoitus koko sotasukupolvelle uhrauksista ja saavutuksista Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta.
Ruth Munckin muistotilaisuus ja kulttuuriretki Tuusulaan
Kokoonnuimme 3.8.2025 Hausjärven kirkolla Ruth Munckin haudalla vuosittaiseksi perinteeksi muodostuneeseen kunnianosoitukseen yhdessä Veljesapu Perinneyhdistys ry:n edustajien kanssa. Vapaaherratar Ruth Munck liittyi ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa taistelevien suomalaisten jääkäreiden joukkoon sairaanhoitajana. Hän saapui jääkärien pääjoukossa Vaasaan 25. helmikuuta 1918 ja työskenteli vapaussodan aikana ensin sairasjunassa ja sitten Karjalan kannaksella kenttäsairaalassa. Hän osallistui aktiivisesti Lotta Svärd –yhdistyksen toimintaan sen perustamisesta alkaen. Vuosina 1941–1943 Munck liikkui Euroopassa ja antoi panoksensa Saksan sotavoimissa palvelleiden suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten hoitoon.
Kulttuurimatka Serlachius-museoihin ja Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivä Mänttä–Vilppulassa
Kulttuurimatka Serlachius-museoihin 23.5.2025
Yhdistimme tänä vuonna Mänttä-Vilppulassa järjestettävään Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivään kulttuurimatkan Mäntän Serlachius-museoihin. Autollinen innokkaita taiteen ystäviä lähti matkaan perjantaina 23.5.2025. Meillä oli ilo ja kunnia poiketa matkan varrella Orivedellä Vapaussodan Perinneliiton kunniapuheenjohtaja Timo Siukosaaren luona tervehdyskäynnillä. Nautittuamme kahvipöydän antimista saimme tutustua 125-vuotiaan Siukolan upeisiin perinnehuoneisiin, joissa on kiinnostavia muistoja Siukosaaren suvun antamasta merkittävästä panoksesta Suomen vapaussodissa.
Kunnianosoitukset, esitelmä ja vapaussoturilounas vapaussodan päättymisen muistopäivänä 16.5.2025
Hietaniemessä Saksanniemen hautapaadella sekä vapaussoturien sankarihauta-alueelle kukkatervehdykset laskivat Lars-Erik Wilskman ja Heikki Pietilä Olli Korkalaisen kannatellessa yhdistyksemme lippua. – Kuvat Jari Sartimo
Vanhassa kirkkopuistossa kunnianosoitukset järjestettiin yhdessä Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön (VIMS) ja Frihetskrigets Södra Traditionsföreningin kanssa. Seppelpartioissa olivat Carl-Johan Hindsberg, Olli Korkalainen, Jussi Niinistö ja Lars-Erik Wilskman. Lippuja kannattelivat Heikki Pietilä ja Jari Sartimo. – Kuvat Vesa Määttä
Mannerheimin jalanjäljillä Puolassa
1. matkapäivä, lauantai 3.5.2025
Finnairin lento saapui edellisen päivän Ilmailualan Unionin lakkoilusta huolimatta suunnitellusti Varsovaan Frederic Chopin -kentälle. Tuloaulassa ryhmäämme oli vastassa asiantuntijamatkanjohtajamme Jukka Soisalon-Soininen sekä suomea taitava paikallisoppaamme Joanna Trzcinska-Mejor. Hänen johdollaan teimme kiertoajelun Varsovassa, Mannerheimin ajan Pikku-Pariisissa.
Muistelmissaan Mannerheim kirjoittaa seitsemästä Puolan vuodestaan, jotka olivat hänen elämänsä parhaat: ”Asemastani huolimatta puolalaiset ottivat minut vastaan ennakkoluulottomasti”. Ratsastus ja metsästys yhdistivät samoin kuin yhteinen kieli, ranska. Lämpimien suhteiden taustalla oli Mannerheimin suomalaisuus, sillä Venäjän sorto kohdistui yhtä lailla Puolaan kuin Suomeenkin. Mannerheim oli puolalaisille ensisijaisesti suomalainen aatelismies, vaikka olikin Venäjän armeijan univormussa.