Olympialaisissa kilpaillaan parhaillaan paremmuudesta urheilussa, me pääsemme kisaamaan taiteessa. Elokuun aikana voi nimittäin ottaa ”Vapaa Suomi” -aiheisen valokuvan ja osallistua Vapaussodan Perinneliiton jäsenilleen järjestämään valokuvakilpailuun. Onnea kaikille osallistujille!

Lue lisää

Yhdistyksemme arvostettu jäsen Einari Aakenus siunattiin 25.5.2024 haudan lepoon. Einarin ja hänen omaistensa toiveiden mukaisesti veimme tilaisuuden jälkeen kukat Hietaniemeen kunnioittamaan sankarivainajien muistoa. Vapaussotureiden hauta-alueelle laskettiin arkun päällä ollut perinneyhdistyksen väreihin sommiteltu kukkalaite sekä ruusu jokaiselle 34 haudalle. Myös Saksanniemen sankarivainajat huomioitiin ruusuin. Marsalkka Mannerheimin hauta ja Sankariristi saivat sinivalkoiset kukkalaitteet. Kuvissa Einari Aakenuksen tytär Outi Laine, yhdistyksemme toiminnanjohtaja Nina Schleifer sekä kunniavartiossa olleet Heikki Pietilä oman yhdistyksemme edustajana ja Keijo Talja Itä-Helsingin reserviupseerien edustajana.

Lue lisää

Yhdistimme Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivään retken, joka sisälsi yhdessäoloa samanhenkisessä seurassa, hyvää ruokaa ja mielenkiintoista ohjelmaa. Perinteistä kesäpäivää vietettiin Porin prikaatissa lauantaina 18.5.2024. Koska Helsingistä Niinisaloon on 3,5 tunnin ajomatka, emme suunnitellusti osallistuneet aamupäivän ohjelmaan.

Ennätimme kuitenkin nauttia sotilaskodissa herkulliset munkkikahvit ennen elämyksellistä valjakkoesitystä tykinlaukauksineen. Majuri evp Perkka Termala, viimeisen hevosvetoisen tykkipatterin päällikkö, kertoi hevosvetoisen tykistön historiasta ja selosti näkemäämme Euroopan ainoan tykkivaljakon asemaanajoa.

Lue lisää

Olli Korkalainen ja Heikki Pietilä kannattelivat lippuja kunnianosoituksissa Vapaussodan päättymisen muistopäivänä 16.5.2024. Kukkatervehdyksen Hietaniemessä Saksanniemen sankarivainajien hautapaadelle laskivat Nina Schleifer ja Liisa Viranko [kuva 1 / JS]. Vapaussoturien sankarihaudoilla kunniatehtävän suoritti Jari Sartimo Liisa Virangon kanssa [kuva 2 / NS].

Vanhassa kirkkopuistossa kanssamme kunnianosoituksissa olivat monivuotisen perinteen mukaisesti myös Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö ja Frihetskrigets Södra Traditionsförening. Helsingin vapautuksessa kaatuneiden suomalaisten hautamuistomerkille VIMS:in seppeltervehdyksen laskivat Jyrki Kiviharju ja Jussi Niinistö [kuva 3 / JS] Jarmo Korhosen ja Ari Åbergin vastatessa meidän yhdistyksemme seppeleen laskusta [kuva 4 / NS]. Tilaisuudessa otettiin myös yhteiskuva [kuva 5 / VM]. Saksalaisten hautamuistomerkin kunniatehtävän suorittivat Frihetskrigets Södra Traditionsföreningin edustajat Carl-Johan Hindsberg, Fred Packalén ja Mimi Wiik [kuva 6 / NS].

Lue lisää

27.4. vietettiin Kansallista veteraanipäivää. Tämän vuoden teema ”Veteraanien perintö turvataan – yhdessä onnistumme” viestii veteraanien perinnön säilymisen ja sen jatkuvan tunnettuuden turvaamisen tärkeydestä. Ja se juuri on meidän ydintehtävämme – tervetuloa mukaan toimintaan. Kuvassa kunnianosoitukset Mannerheimin patsaalla. Yhdistyksemme lippua kannattelee Heikki Pietilä, valokuvat Rauno Loukkola ja Pekka Lahermaa.

Lue lisää

Tiistaina 12.4.2024 järjestettiin Vanhassa kirkkopuistossa Helsingin vapautuksen vuosipäivän kunnianosoitukset, jossa lippuja kannattelivat Olli Korkalainen ja Jari Sartimo. Seppeltervehdykset vapaussoturien hautamuistomerkille ja saksalaisten hautamuistomerkille laski kolme puheenjohtajaa: Jouni Koskela (Vapaussodan Perinneliitto), Ari Åberg (Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys) ja Carl-Johan Hindsberg (Frihetskrigets Södra Traditionsförening).

Saksalaisten hautamuistomerkin suunnittelivat Gunnar Finne ja J. S. Sirén ja suomalaisten muistomerkin Elias Ilkka ja Erik Bryggman. Suomalaisten kivipaatta koristavien ratsastavia nuorukaisia ja hevosta suitsista pitelevää nuorukaista esittävien reliefien esikuvan on katsottu olevan Ateenan Akropolis-kukkulalla sijaitsevan Parthenonin temppelin friisit. Suomalaista kulttuuria pidettiin läntisen kulttuurin itäisenä etuvartioasemana samoin kuin aikoinaan Kreikkaa, joka myös taisteli suurta itäistä vihollista vastaan.

Lue lisää

Talvisodan henki – niin merkityksellinen tänäkin päivänä! Kuvat Kasarmitorilta, jossa Olli Korkalainen oli Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen lipun kanssa talvisodan päättymispäivän kunnianosoituksessa (kuvat Heikki Pietilä).

Lue lisää

Vapaussotiemme Helsingin Seudun Perinneyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Väestönsuojelumuseossa 5.3.2024. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Lars-Erik Wilskman ja sihteeriksi Juhani Laine. Toiminnanjohtaja Nina Schleifer esitti edellisen vuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja toiminnantarkastajien lausunnon. Toimintakertomus on luettavissa Vain jäsenille -osiossa täällä. Kokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille vastuuvapauden.

Lue lisää

Tänään muisteltiin vihamielisen itänaapurimme reunavaltioita. Päivä alkoi Viron itsenäisyyspäivän juhlinnalla. Kello 12 suoritettiin kunniakäynti ja seppeleenlasku sodissamme kaatuneiden virolaisten vapaaehtoisten hauta-alueella Malmin hautausmaalla [kuva 1, Liisa Viranko] ja klo 14 oli vuorossa seppeleenlasku Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten haudalle Vanhassa kirkkopuistossa. Vapaussodan Perinneliiton seppeleen laskivat liiton varapuheenjohtaja Nina Schleifer, Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen hallituksen jäsen Heikki Pietilä sekä Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Lehtiö [kuva 2, Olavi Vähäkallio]. Kunnianosoitusten jälkeen suurlähettiläs Sven Sakkov tarjosi lämmikkeeksi Vana Tallinia, teetä ja lihapiirakoita sekä kutsui läsnäolijat kuuntelemaan virolaisen näyttelijän Siim Maatenin lukemia runoja Eino Leinon patsaalla. Eino Leino oli saanut päivän kunniaksi kaulaliinan, jossa olivat sekä Viron että Ukrainan värit [kuvat 3 ja 4, Nina Schleifer].

Lue lisää

Helsingin suurpommituksista tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Kunniajäsenemme professori Ohto Manninen on kirjoittanut oheisen artikkelin Helsingin kohtalon hetkistä vuonna 1944.

Neuvostoliiton ylijohdon alaiset kaukotoimintailmavoimat (ADD) suorittivat Helsinkiin helmikuussa 1944 kolme suurpommitusta kymmenen päivän välein. Välipäivinä pommitettiin muita kaupunkeja, Pohjois-Venäjällä, Virossa ja Suomessa, mm. Kotkaa ja Turkua sekä Pohjois-Suomen kaupunkeja.

Kolmen suurvallan johtajien – Stalinin, Rooseveltin ja Churchillin – marras-joulukuussa 1943 pitämän tärkeän Teheranin konferenssin jälkeen kaukotoimintailmavoimien komentaja Golovanov vieraili Stalinin luona. Stalin puhui Suomen sodasta irrottamisen välttämättömyydestä ja pohti voitaisiinko tämä saada aikaan pelkästään ilmavoimien avulla. Englannin ilmavoimien 1000 pommikoneen iskusta Kölniin oli saatu melkoisia tuloksia. Golovanov vastasi Stalinille, että ilmavoimat pystyisivät irrottamaan Suomen sodasta, mutta arveli, ettei Suomen hallitus toivoisi pääkaupunkia pyyhkäistäväksi maan pinnalta. Stalin katsoikin, että asiaa oli vielä mietittävä.

Lue lisää