Kuluneena toukokuisena viikonloppuna vapaussoturiperinteen vaalijoilla oli monia kohtaamisia. Vapaussodan Perinneliiton liittokokous järjestettiin 15.5.2026 Tampereella. Vapaussodan päättymisen muistopäivänä 16.5. kokoonnuttiin kunnianosoituksiin niin Helsingissä kuin ympäri Suomenmaan – ja Sastamalassa vietettiin liiton kesäpäiviä. Kaatuneiden muistopäivänä 17.5. muistettiin kirkkomailla sankarivainajiamme. Oheisessa koosteessa helsinkiläistä näkökulmaa kuvin ja tekstein.
Vapaussodan Perinneliitto ry:n liittokokous oli Tampereella 15.5.2026 Suomalaisen Klubin Mannerheim-Salissa. Kuvassa liittohallitus: oikealta Veli Suvanto, varapuheenjohtaja Tapio Laine, Esko Hakulinen, Paavo Enroth, Matti Mikkonen, puheenjohtaja Jouni Koskela, Denis Strandell, yhdistyksemme toiminnanjohtaja Nina Schleifer ja liiton toiminnanjohtaja Sami Rantanen. Kuvasta puuttuu liittohallituksen jäsen Sofia Vikman. [Kuva Vesa Määttä]
Hietaniemessä Saksanniemen hautapaadella kukkatervehdyksen laskivat Merja Forssell ja Marko Ikonen Kai-Henrik Tiiaisen kannatellessa Suomen lippua ja Timo Peittolan kannatellessa yhdistyksemme lippua. [Kuva Jari Sartimo]
Hietaniemessä vapaussoturien sankarihauta-alueelle kukkatervehdyksen laskivat Heikki Pietilä ja Jari Sartimo. [Kuva Merja Forssell]
Vanhassa kirkkopuistossa kunnianosoitukset järjestettiin yhdessä Frihetskrigets Södra Traditionsföreningin ja Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön (VIMS) kanssa. Vapaussoturien hautamuistomerkillä seppeleen laskivat Carl-Johan Hindsberg ja Jari Sartimo, lippuvartiossa Fred Packalén, Timo Peittola ja Kai-Henrik Tiiainen. [Kuva Jussi Niinistö]
Kunnianosoitus saksalaisten hautamuistomerkillä [Kuva Jussi Niinistö]
Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivä alkoi jumalanpalveluksella Tyrvään kirkossa. Suomessa on vain kaksi kaksitornista kirkkoa: Helsingin Johanneksenkirkko sekä vuonna 1855 valmistunut Tyrvään kirkko. Tämän tuhatpaikkaisen kirkon rakentaminen pieneen maalaispitäjään oli tuohon aikaan melkoinen saavutus, josta paikkakuntalaiset ovat syystäkin ylpeitä. Tästä juontuu sanonta ”kehhuu ku tyrvääläinen kirkkoonsa”. [Kuva Nina Schleifer]
Erinomaisessa saarnassaan kirkkoherra Vesa Aurén käsitteli rukouksen merkitystä kautta aikojen ja referoi mm. erään koulupojan päiväkirjaa vuodelta 1917: ”Muuta omaa meillä ei ollut kuin rohkeutemme, uskomme ja toivomme”. Hän muistutti, että kun ihmisellä ei ole muuta turvaa, rohkeus, usko ja toivo kanavoituvat rukoukseksi, joka kantaa vaikeiden aikojen yli. Hän kertoi myös, että Suomessa alettiin 1990-luvun puolivälissä julkaista kansankielisiä rukouskirjoja, joiden tavoitteena oli tuoda rukous lähemmäksi tavallisten ihmisten arkea. Oletko esim. kuullut ”Raavaan miehen rukouskirjasta” tai nuorten rukouskirjasta ”Oletko sä siellä”? [Kuva NS]
Seppelpartiot ovat valmistautumassa lähtöön [Kuva NS]
Liput ohittavat vapaussodassa kaatuneitten tyrvääläisten veljeshaudan, jolle on juuri laskettu seppele. [Kuva NS]
Jumalanpalveluksen jälkeen ohjelma jatkui Sylvään koulussa Pihla Cateringin valmistamalla veljeslounaalla, jonka maukkaus kirvoitti paljon kehuja. Arvokkaassa pääjuhlassa kuultiin isänmaallista musiikkia, puheita, kirjailija Jari Mäkelän juhlaesitelmä sekä nuoren viulistin Amalia Ahjon esityksiä. Juhlan musiikista vastasi Kiikan Torvisoittokunta. Kuvassa juhlan juontajana toiminut Vapaussoturien Perinnesäätiön puheenjohtaja Matti Soini, jonka panos kesäjuhlan järjestelyissä oli merkittävä. Lähtökahvien jälkeen pääsimme vielä kiinnostavalle opastetulle kiertoajelulle, jonka kohteina olivat Vammalan palosta v. 1918 säilyneet talot, Akseli Gallen-Kallelanlapsuudenkoti Jaatsi sekä Pyhän Olavin ja Pyhän Marian kirkot. [Kuva NS]Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko on 1500-luvun alussa rakennettu myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkon paanukatto korjattiin ja sen 18 000 paanua veistettiin talkoilla 1990-luvulla. Vain kolme viikkoa talkoiden valmistumisen jälkeen puuosat ja sisätilat tuhoutuivat täysin tuhopolton seurauksena. Kuusi vuotta kestänyt jälleenrakentaminen onnistui keräysten, lahjoitusten sekä noin 1 200 talkoolaisen avulla. [Kuva NS]
Kirkko rakennettiin alkujaan Rautavedellä sijainneelle saarelle, mutta nykyään Vanhankirkonniemeltä on kapea yhteys mantereeseen. Helppoa on edelleen kuvitella kirkkoveneet saapumassa kirkonmenoihin kauniin järvimaiseman halki. [Kuva NS]
Kirkkoon saatiin entisöinnin yhteydessä myös uusi vaivaisukko toivottamaan vierailijat tervetulleiksi. [Kuva NS]
Osmo Rauhala on maalannut alttarialueen luomiskertomuksen kuvat. [Kuva NS]
Kirkon talkootyönä tehtyjen lehtereiden maalaukset ovat Kuutti Lavosen käsialaa. [Kuva NS]
Liiton entisen puheenjohtajan Kalervo Sipin sukujuuret ovat läheisellä kirkonmäellä. Hän kertoi, että Akseli Gallen-Kallela vietti mielellään kesiään Sipin tilalla, ja hänen kuuluisa teoksensa ”Poika ja varis” on maalattu siellä. Taulussa esiintyvä poika on Kalervo Sipin isoisoisosetä Väinö Sipi. Sipin isä oli myös ollut veistämässä palaneeseen kirkkoon paanuja, ja Kalervokin oli ollut mukana auttamassa. [Kuva NS]
Pyhän Marian kirkko on Sastamalan Karkussa sijaitseva 1400-luvun lopulla rakennettu harmaakivikirkko, joka on rakennettu paikalla sijainneen Luukkaan kappelin ympärille. Tynnyriholvatussa kirkkosalissa on harvinainen maalattia. [Kuva NS]
Kirkkosalin takaosassa on vuodelta 1834 olevat puiset ruumispaarit, joissa on kantajia puhuttelevat tekstit: Kyllä perässäni tulette vielä pikemmin kuin luulette ja Tänään minä, huomenna sinä, hautaan kannetaan. [Kuva NS]
Hahmotatko, mitä alttarin kaiteessa lukee? Yhteistyönä ratkaisimme nykyihmiselle miltei salakirjoitukselta näyttävän tekstin: Herran pyhä alttari. [Kuva NS]
Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jussi Niinistö ja jäsen Jarmo Tiihonen laskivat seppeleen Kaatuneitten muistopäivänä 17.5. vapaussotureiden sankarihautamuistomerkille Vanhan kirkon puistossa. Kunnianosoitukseen osallistui myös Kaartin jääkärirykmentti. [Kuva NS]
Komea seppelrivi vapaussotureiden hautamuistomerkillä muistuttaa kuluneen viikonlopun tapahtumista. [Kuva NS]
