Evl Matti Orlamo kertoi Luumäellä sijaitsevan Suomen oikeustaistelun muistomerkin historiasta otsikolla ”Laissa maan turva – Suomen oikeustaistelun muistomerkki”. Mielenkiintoinen esitys perustui Orlamon aiheesta tekemään kirjaseen, jonka keskeisenä lähteenä on hänen isoisänsä asemapäällikkö Teodor Lanamäen perhearkisto.
Luumäen asemalla paljastettiin suurin juhlallisuuksin itsenäisen Suomen 20-vuotisjuhlapäivän aattona vuonna 1937 vaikuttava ja symbolisesti tärkeä muistomerkki – kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelema Suomen oikeustaistelun muistomerkki. Sen sijainti ei ollut sattuma: Luumäen aseman läheisyydestä alkoi marraskuussa 1914 oikeustaistelun tunnetuimman edustajan P. E. Svinhufvudin karkotustie venäläisten santarmien saattamana Siperiaan, josta hän palasi kaksi ja puoli vuotta myöhemmin junalla samaiselle asemalle .
Luumäen asemapäällikkö Teodor Lanamäki muisteli koko kansan arvostamaa Ukko-Pekkaa: ”Olen saanut seurailla ”aseettoman” oikeustaistelun kehitystä maassamme useita vuosia toimiessani sähköttäjänä Luumäen asemalla vuosina 1907–1914. Elävästi palautuvat mieleeni ne ajat, jolloin tuomari Svinhufvud toimi täällä kihlakunnan tuomarina. Silloisen Viipurin hovioikeuden joku tuomari soitti eräänä päivänä Luumäelle ja kyseli hätäisesti tuomari Svinhufvudia, joka sattuikin sillä hetkellä olemaan paikalla. En muista puhelinkeskusteluista kuin sen, että tuomari Svinhufvud antoi puhelimessa neuvoja useille eri henkilöille – luultavasti kaikki hovioikeuden virkamiehiä – siitä, miten oli meneteltävä. Lause ”ei saa taipua eikä antaa periksi” toistui pariin otteeseen tiukassa äänensävyssä.” Todennäköisesti kyseessä oli joku venäläisen prokuraattorin laittomista määräyksistä.
Ajatus muistomerkistä syntyi opettaja F. P. Taipaleen aloitteesta 1930-luvulla. Luumäelle perustettu Kotiseutu- ja museoyhdistys ryhtyi ajamaan hanketta, jota tukivat monet yksityiset lahjoittajat. Muistomerkin toteuttajaksi valittiin kutsukilpailun kautta Wäinö Aaltonen, ja rahoitus kertyi laajalla talkoohengellä.
Sunnuntaina 5. joulukuuta 1937 Luumäen asema täyttyi juhlayleisöstä, vaikka lumipyry vaikeutti kulkua. Paikalle saapui maan ylintä johtoa sekä mm. itsenäisyyssenaatin jäseniä, itseoikeutettuna kunniavieraana presidentti Svinhufvud. Juhlapuheessaan Svinhufvud totesi mm. ”Helmikuun manifestin jälkeen syntyi ratkaiseva vaihe oikeustaistelussa muuttuen lopulta Suomen itsenäisyystaisteluksi. Venäjä oli rikkonut Suomelle antamansa vakuutukset ja näin oli selvää, että Suomella oli oikeus vapautua vieraan vallan alaisuudesta.”
Punaisesta graniitista veistetyssä monumentissa Suomen neito torjuu lakikirja kädessään sortovallan nuolia, jotka tulevat idästä päin. Toisella sivulla on ylhäällä sanat ”Laissa maan turva” ja niiden alapuolella ”Suomen oikeustaistelu” sekä oikealla varsin onnistunut presidentti Svinhufvudin korkokuva.
Orlamo rinnasti muistomerkin sanoman myös nykyhetkeen. Ukrainan kansa käy tällä hetkellä sitä samaa oikeustaistelua, mitä Suomi kävi ensin Venäjän keisarivallan ja sen jälkeen bolshevikkien sorron alaisuudessa vapaussodassa sekä myöhemmin talvi- ja jatkosodassa. Pienen kansakunnan joutuessa idästä tulevan sorron ja vaikutuksen kohteeksi on muistettava pysyä yhtenäisenä ja puolustettava oikeuttaan itsenäisenä kansana sekä kunnioitettava lakia ja oikeutta – laissa on maan turva!
Teksti ja kuvat Nina Schleifer
Evl Matti Orlamo ja oikeustaistelun muistomerkkiasiaa hoitaneen toimikunnan sihteeri, hänen isoisänsä Teodor Lanamäki 
Oikeustaistelun muistomerkki alkuperäisellä paikallaan – kuva Matti Orlamo 
Varapuheenjohtaja Olli Korkalainen luovutti Orlamolle perinteisen kiitoksemme: Marskin ryypyn. 
Esitelmän ja päivällisen jälkeen lauloimme joululauluja Matti Orlamon säestässä pianolla – hienon kuoron saimmekin aikaan ev Heikki Hultin toimiessa esilaulajana! 
Yhteiskuvassa yhdistyksemme arvostetut kunniajäsenet: Matti Orlamo, Liisa Viranko ja Ohto Manninen