Filosofian tohtori Lasse Lehtinen esitelmöi Ostrobotnian Chydenius-kabinetissa 10.12.2024 aiheesta ”Sodankäyntiä sanoin ja kuvin – suomalainen sotapropaganda 1939–44”.  Lehtinen kertoi mm. Kalle Lehmuksesta, joka kävi talvisotaa Hotelli Kämpissä ”Valtioneuvoston tiedotuskeskuksessa”. Yli kolmellesadalle ulkomaiselle sotakirjeenvaihtajalle piti tuottaa tietoa ja valokuvia rintamalta. Välillä kuvia jouduttiin myös lavastamaan Suomi-Filmin studioilla Kulosaaressa, jossa venäläiset sotavangit joutuivat esittämään itseään. Talvisodan aikana Goljatia vastaan taistelevasta Davidista tulikin länsimaiden lellikki, mitä jatkui vuoteen 1941 asti. Välirauhan aikana Lehmus oli perustamassa tiedotuskomppanioita. Niissä palveli yli 300 miestä, joista etulinjassa noin puolet. Rinnalleen TK-joukot saivat viihdytysjoukot, joilla oli suuri merkitys mielialoihin. ”Voi sanoa, että meidän sotapropagandamme ja mielialahuoltomme pystyivät lopulta torjuntavoittoon, vaikka vuonna 1944 ei ollut enää mitään kivaa kerrottavaa rintamalta – kansakunta pysyi kuitenkin jotenkuten kasassa eikä armeijankaan selkärankaa nitistetty”, totesi Lehtinen esityksensä lopuksi. Esitelmästä lisää Vapaussoturissa 1/2025.

6.12.2024 teimme kunniaa itsenäisyytemme lunastajille ja puolustajille!

”Teräksellä ja verellä kirkastettu Suomi
nousee Pohjolan pakkasöinä tähtiä kohden
kimmeltäen niin kuin ne –
kivun synkkä maa, toivon valoisa maa.
Levollisina nukkuvat vainajat routaisen maan sylissä,
yllään lunta, pilviä ja tähtiä:
he tietävät, että ruis on heilimöivä kerran taas
avarilla pelloilla, suvituulessa, väkevyyttään huokuen,
että vapaa nauru on kerran helisevä heidän
seppelin peitettyjen hautojensa lähellä.”
– Otto Varhia: Hymni kaatuneille –

Vapaussodan Perinneliitto järjesti talvisodan syttymisen muistopäivänä 30.11.2024 MPK:n kanssa erinomaisen varautumiskurssin Puolustusvoimien kurssikeskuksessa Tuusulassa. Tutustuimme aluksi puolustusvoimien tehtäviin ja saimme kattavan selonteon MPK:n toiminnasta.

Kurssinjohtajana toiminut liiton toiminnanjohtaja Sami Rantanen näytti meille ajatuksia herättävän Taistelukenttä 2020 -opetuselokuvan poikkeusolojen olosuhteista ja toimintaympäristöstä. Elokuva on katsottavissa täällä: https://youtu.be/bTmWCbcYwb8?si=lpMLTuDo_svWg2W0 Vaikka elokuvassa kyse on kuvitteellisesta tilanteesta, Venäjän hyökkäyssodan jälkeen osallistumishalukkuus MPK:n koulutuksiin on kasvanut merkittävästi, totesi MPK:n Etelä-Suomen piiripäällikkö Vesa Sundqvist omassa alustuksessaan. Tämä näkyi myös tällä varautumiskurssilla: luokka oli viimeistä paikkaa myöten täynnä kiinnostuneita kuulijoita, joiden joukossa oli myös runsaasti Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen jäseniä.

Olavi Vähäkallio esitelmöi tiistaina 12.11.2025 Ostrobotniassa aiheesta ”AKS:n perustajajäsen Reino Vähäkallio Suomen ja heimokansojen vapauden puolustajana”. Meillä oli etuoikeus nähdä paljon sellaisia harvinaisia valokuvia ja muistoesineitä, joita Olavi ei ollut koskaan aiemmin isoisästään näyttänyt perheen ulkopuolisille tahoille.

Reino Vähäkallio osallistui itsenäistyvän Suomen rakentamiseen monin tavoin. Hän kävi nuorena suojeluskuntalaisena Vöyrin sotakoulun, osallistui vapaussoturina Tampereen valtaukseen eversti Hjalmarssonin joukoissa ja oli mukana heimosoturina Vienan Karjalan vapaajoukoissa kapteeni Kuisman mukana ja Aunuksen retkikunnassa vänrikki Marttinan joukoissa. Myöhemmin hän oli perustamassa Akateemista Karjala-Seuraa, toimi IKL:ssä ja työskenteli Etsivässä Keskuspoliisissa. Tästä kiehtovasta elämäntarinasta saamme lukea lisää ensi vuoden ensimmäisestä Vapaussoturista.

Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistykselle räätälöity matka Portugalin toteutettiin 20.–25.10.2024. Sää helli meitä: matkaamme edeltävä ja seuraava viikko olivat sateisia, mutta me pääsimme nauttimaan 25 asteen lämmöstä ja auringosta. Presidentti Mannerheim oli syksyllä 1945 Portugalissa hoitamassa terveyttään liikkuen pääministeri António de Oliveira Salazarin hänen käyttöönsä antamalla autolla. Me seurasimme marsalkan jalanjäljillä tilausajobussilla Lissabonista Estoriliin ja Algarveen. Bussimatkat sujuivat miellyttävästi asiantuntevan oppaamme Mika Palon valottaessa Portugalin historiaa ja nykyisyyttä. Kuulimme myös Torsti Holvikiven esityksen Mannerheimin matkasta, joka on luettavissa Vapaussoturi-lehdessä 5/2024.

Jo perinteeksi muodostunut Vetresin organisoima konsertti järjestettiin Viertolan koululla 19.10.2024. Ohjelmassa oli isänmaallista sotilasaiheista ja sota-ajan musiikkia sekä yhteislaulua. Väliajalla nautimme ilmaisesta kahvitarjoilusta, josta vastasivat Vantaan Maanpuolustusnaiset. Esiintymässä oli Tikkurilan Soittokunta – Tixi-Band johtajanaan Markku Renko. Tilaisuuden juonsi Matti Passi taustoittaen mielenkiintoisella tavalla kuultuja kappaleita. Kuvassa olemme tilaisuuden lopuksi laulamassa yhteisesti Veteraanin iltahuutoa.

Tietokirjailija Mikko Tyni esitelmöi aiheesta “Mannerheimin henkivartiointi sotavuosina”.  Pääsimme tutustumaan henkilösuojauksen käytännön järjestelyihin ja niihin keskeisiin henkilöihin, jotka varjelivat kulissien takana Mannerheimia salamurhilta ja muilta vaaroilta. Kuulimme tarkemmin myös muutamasta erityistilanteesta, kuten Hitlerin vierailusta 4.6.1942 ja seuraavana vuonna tapahtuneesta marsalkan murhayrityksestä. Tynin laajoihin tutkimuksiin ja arkistomateriaaliin sekä muutaman henkivartijan autenttisiin päiväkirjoihin perustuu myös hänen kirjoittamansa teos ”Marsalkan muskettisoturit – Mannerheimin henkivartiointi ja turvallisuus 1918–1946”.

Uudenmaan 40. maanpuolustuspäivä järjestettiin Sipoossa 5.10.2024. Tänä vuonna päivän teemana oli paikallispuolustus ja varautuminen. Järjestelyistä vastasivat Sipoon reserviläisyhdistykset Jari Sartimon toimiessa järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Kymmenien vapaaehtoisten lisäksi mukana olivat mm. Sipoon kunta, Puolustusvoimat, Poliisi, pelastuslaitos, Sipoon seurakunnat sekä lukuisat maanpuolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen liittyvät vapaaehtoisjärjestöt. Sartimon aloitteesta mukaan saatiin ensimmäistä kertaa myös perinnejärjestöt: Vapaussodan Perinneliitto, Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistys sekä Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys, jonka hallitukseen hän myös kuuluu.

Saksanniemen Järjestyslipuston 107–vuotismuistopäivää vietettiin Porvoossa lauantaina 14. syyskuuta 2024. Suomen senaatti antoi 19. syyskuuta 1917 määräyksen perustaa ratsupoliisikoulu. Saksanniemen Järjestyslipustoksi nimetty ratsupoliisikoulu aloitti toimintansa Porvoossa sijaitsevassa Saksanniemen kartanossa. Oppilaat värvättiin entisistä poliiseista, maanviljelijöistä ja ylioppilaista. Lokakuun loppuun mennessä oppilaitokseen oli liittynyt jo 200 miestä. Saksanniemeen hyökkäsi 17.11.1917 aseistettu punakaartin osasto sekä vallankumouksellisia venäläisiä. Heikosti aseistautuneet koulun oppilaat joutuivat pakenemaan lyhyen taistelun jälkeen. Samassa yhteydessä kaksi koulun työntekijää, aliupseeri Heikki Kuusto ja entinen jefreitteri Johan Fallström, murhattiin. Hyökkäyksen jälkeen osa ratsupoliisikoulun henkilöstöstä ja oppilaista pakeni Pohjanmaalle, Lappajärvelle, jossa Järjestyslipusto järjestäytyi uudelleen. Ylipäällikön päiväkäskyllä nimi muutettiin 28. helmikuuta 1918 Järjestyslipustosta Uudenmaan Rakuunarykmentiksi, josta tuli itsenäisen Suomen puolustusvoimain ensimmäinen joukko-osasto.

”Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta”, oli motto, jonka johtamana noin 3 400 virolaista vapaaehtoista taisteli jatkosodassa pääosin JR200:ssa. Heidän palveluksensa päättymisestä tuli 18.8.2024 kuluneeksi 80 vuotta. Tapahtuman kunniaksi järjestettiin Taavetissa arvokas muistojuhla, joka alkoi juhlavalla seppeleenlaskutilaisuudella JR200:n muistomerkillä. Tilaisuudessa kuultiin mm. Suomen-poikien kunniamarssi Teid me tervitame, jonka Kaaderilaulajat esittivät evl dir. cant. Matti Orlamon johdolla. Seppeltervehdyksen jättivät Suomen-poikien perinneyhdistys ry, Puolustusvoimat, Viron Suomen suurlähetystö, Luumäen kunta, Suomen Sotaveteraaniliitto ry, Suomen Viroyhdistysten liitto, Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistys sekä JR200:n komentajan eversti Eino Kuuselan omaiset Lise-Lotte Rautio-Murros ja Anna-Riitta Koivisto. Luumäen seurakunnan kirkkoherra Ilpo Parviainen kiteytti kenttähartaudessa kuulijoiden mietteet: ”Hädässä ystävä tunnettiin. Olemme kiitollisia ystävistämme Virossa ja heidän urheudestaan.”