Lumimyrskyä uhmaten saapui joukko yhdistyksemme jäseniä 13.12.2022 Ostrobotnian Topelius-kabinettiin vuoden viimeiseen esitelmätilaisuuteen. Kaaoksessa ollut Helsingin liikenne hidasti osan tuloa, joten aloitimme höyryävän kuumalla glögillä ja muutamalla joululaululla, joiden esilaulajana toimi ansiokkaasti kenttäpiispa Pekka Särkiö. Kun kaikki olivat saapuneet, kuulimme Särkiön erittäin mielenkiintoisen esitelmän aiheesta Sotilaspapiston rooli vuonna 1918 ja nykypäivänä. Aiheesta enemmän seuraavassa Vapaussoturi-lehdessä. Lämminhenkinen ilta jatkui herkullisen pikkujoulupäivällisen parissa ja päättyi yhteiseen Maa on niin kaunis -lauluun.

6.12.2022 juhlittiin Suomen 105-vuotista itsenäisyyttä. Järjestimme kunnianosoitukset klo 12 Vanhassa kirkkopuistossa vapaussoturien hautamuistomerkillä yhdessä Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön kanssa. Suomen lippua kannatteli Pekka Lehtiö ja yhdistyksen lippua Olavi Vähäkallio, seppeleen laskivat Jussi Niinistö ja Nina Schleifer.

Hietaniemessä teimme jo perinteiseen tapaan yhteistyötä muiden perinne- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Kuljimme Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistyksen, Veljesapu-Perinneyhdistyksen ja Pohjois-Helsingin Reservinaliupseerien kanssa lippukulkueena Hietaniemen hautausmaan uuden kappelin portilta Sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle, jossa yhdistyksemme seppelettä oli Kai-Henrik Tiiaisen kanssa laskemassa myös Mannerheim-suvun edustaja Meta Mannerheim. Lopuksi teimme vielä kunniaa lipuilla vapaussoturien hauta-alueella, jonka kynttilöistä oli tuttuun tapaan huolehtinut Heikki Pietilä.

Tänään vietetään talvisodan alkamisen muistopäivää. Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys kunnioittaa sotasukupolvien uhrauksia lahjoittamalla seppeltervehdykseen varatut rahat Ukrainaan. Sekä vuonna 1939 että ”erikoisoperaatiossa” 2022 puna-armeija valmistautui helppoon sotaan ja voittoon, mutta toisin kävi. Kansan yhtenäisyys ja taistelutahto tulivat yllätyksenä Stalinille talvisodassa ja Putinille Ukrainassa – uusia ”isäntiä” ei tervehdittykään vapauttajina. Slava Ukraini! 🇫🇮🇺🇦

Järjestyslipuston muistokivelle Saksanniemen kartanon pihalle kokoontui perinteisiin kunnianosoituksiin 19.11.2022 kello 12 runsas joukko oman yhdistyksemme, Porvoon Reserviupseerien ja Rakuunakillan edustajia. Lipunnoston jälkeen laskivat yhdistyksemme kukkalaitteen Olli Korkalainen ja Sakari Närvänen. Porvoon Reserviupseerien kukkatervehdyksestä vastasivat Erkki Naumanen ja Bjarne Stjernberg. Lopuksi laulettiin Jumala ompi linnamme.

Saksanniemestä matkamme jatkui juhlalounaalle historialliseen Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan Sannäsin kartanoon. Alkuruoaksi nautimme kevyesti suolattua siikaa ja hiillostettua lohipastramia, hovimestarinkastiketta, tilliperunaa ja marinoitua punajuurta. Pääruokana oli paahdettua ankanrintaa, portviini-suppilovahverokastiketta, paahdettua perunaa ja kuullotettuja kasviksia. Herkullisen aterian kruunasi valkosuklaa-mustaherukkapannacotta kahvin kera.

Suojeluskuntatalon auditoriossa 11.11.2022 järjestetyllä luennolla valtiotieteiden tohtori Harri Korpisaari esitelmöi Sotilaskomiteasta 1915–1918. Haminan kadettikoulua käyneiden upseereiden perustama Sotilaskomitea oli jääkäriliikkeen ohella merkittävin itsenäisyysaktivistinen järjestö Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana. Sen tavoitteena oli luoda kansallinen armeija vapaussotaan venäläisiä joukkoja vastaan. Tästä mielenkiintoisesta esitelmästä kerrotaan lisää joulukuussa ilmestyvässä Vapaussodan Perintö -lehdessä.

JP-27 Perinneyhdistyksen Helsinki-Uusimaa -osasto paljasti lauantaina 5.11.2022 Uuden Metsätoimiston muistolaatan osoitteessa Yrjönkatu 25 runsaan 40 katsojan läsnä ollessa. Kenraalimajuri evp Sami Sihvo piti avauspuheen, jossa hän kertoi jääkäritoiminnan historiasta. Laatan paljastivat Pekka Sillanpää ja Arno Hakkarainen, ja sen jälkeen nautittiin vielä Laurus-kuoron esityksestä ja Sotilaskotiauton munkkikahveista.

Uusi Metsätoimisto perustettiin Yrjönkadulle, kun jääkärivärväystä harjoittaneiden aktivistien Liisankadulla sijainnut salainen keskustoimisto, Helsingin metsätoimisto, oli paljastunut ja arkaluontoista materiaalia oli joutunut vääriin käsiin. Keskustoimiston johtaja Elmo Kaila muisteli 1920-luvulla toimiston harjoittamaa peitetoimintaa: ”Mahdollisten kotitarkastusten varalta ylläpidettiin jonkunlaista kauppakirjeenvaihtoa. Silloin tällöin Uusi Metsätoimisto itse pani jonkun ilmoituksen lehtiin tarjoten myytäväksi milloin mitäkin olematonta metsäpalstaa, lauta-, halko- tai puolukkavarastoa”. Todellisuudessa jääkärivärväys jatkui vilkkaana, ja keskustoimistolla oli myös tärkeä rooli suojeluskuntien perustamisessa eri puolille Suomea kesällä 1917.

Yhdistyksemme jäseniä oli Olli Korkalaisen kutsumina Viertolan koululla 22.10.2022 isänmaallisessa konsertissa, jonka järjesti Vantaan Veteraani- ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta. Ohjelmassa oli sotilasaiheista musiikkia ja sota-ajan lauluja Markku Rengon johtaman Tikkurilan Soittokunnan – TixiBandin esittämänä sekä yhteislaulua. Väliajalla nautittiin Vantaan Maanpuolustusnaisten organisoimista herkullisista pullakahveista.

Yhteisesti laulettiin mm. Korsuorkesterin tunnetuksi tekemä Raatteentie:

Akateemisen Karjala-Seuran 100-vuotisjuhla Ostrobotnialla 21.10.2022 oli upea isänmaallinen tapahtuma, johon osallistui myös useita yhdistyksemme jäseniä. Ratsumieskillan lippuvartio, Kaaderilaulajien tuplakvartetin isänmaallinen musiikki, yhteisesti laulettu Akateemisen Karjala-Seuran kunniamarssi, herkullinen ruoka, hieno kuvakavalkadi AKS:n historian vaiheista, samanhenkinen seura sekä useat isänmaalliset puheet loivat juhlan, jossa kaikki viihtyivät. Saimmepa vielä kotiinviemisiksikin Fazerin sinistä ja AKS:n tie 100 v -juhlalevyn. Juhlassa palkittiin myös Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistyksen aktiiveja ja julkistettiin AKS:n ansioristi, joka myönnettiin fil. tri Jussi Niinistölle, valt. tri Mikko Uolalle sekä perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Elomaalle.

Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa Tarton rauhaneuvottelujen aikana 21.6.1920: ”Hallitus käskee meidän puolustaa kylä kylältä Itä-Karjalaa, sen sijaan että se ei itse tee mitään. Se ei tahdo itse taistella, mutta asettaa meidät taisteluun. Meillä ei ole muita aseita kuin suu, mutta kyllä tässä tarvittaisiin miekka. Kansojen itsemääräämisoikeus on bolshevikkien suussa tyhjä fraasi. … Muuta kuin ampumista ryssät ei ymmärrä ja kunnioita.”

Samat vaikeudet jatkuvat venäläisten kanssa edelleen.