Kulttuurimatka Serlachius-museoihin ja Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivä Mänttä–Vilppulassa
Kulttuurimatka Serlachius-museoihin 23.5.2025
Yhdistimme tänä vuonna Mänttä-Vilppulassa järjestettävään Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivään kulttuurimatkan Mäntän Serlachius-museoihin. Autollinen innokkaita taiteen ystäviä lähti matkaan perjantaina 23.5.2025. Meillä oli ilo ja kunnia poiketa matkan varrella Orivedellä Vapaussodan Perinneliiton kunniapuheenjohtaja Timo Siukosaaren luona tervehdyskäynnillä. Nautittuamme kahvipöydän antimista saimme tutustua 125-vuotiaan Siukolan upeisiin perinnehuoneisiin, joissa on kiinnostavia muistoja Siukosaaren suvun antamasta merkittävästä panoksesta Suomen vapaussodissa.
Itsenäisen Suomen takaajat – vapaussoturit, jääkärit ja NATO – ovat lippuina esillä kunniapaikalla Vapaussodan Perinneliiton kunniapuheenjohtaja Timo Siukosaaren kotona – kuva NS.
Timo Siukosaari on jo vuosikymmenten ajan korostanut, että kaikki itsenäisen Suomen käymät sodat ovat vapaussotia, sillä ne on käyty vapauden saavuttamiseksi ja sen säilyttämiseksi. Hänen sukunsa uljas historia ja monet muistoesineet vapaussodistamme vahvistavat tätä näkemystä – kuva NS.
Mäntässä tutustumme mm. museonjohtaja Pauli Sivosen opastuksella Pääkonttorin ja Kartanon näyttelyihin. Yli 13 000 (!) teosta käsittävän kokoelman pääpaino on Suomen kultakauden taiteessa. Se sisältää myös vanhaa eurooppalaista taidetta, vanhempaa suomalaista taidetta, Suomen taiteen murroskauden ja varhaisen modernismin teoksia sekä kasvavan kokoelman nykytaidetta. Esillä on luonnollisesti vain pieni osa teoksista, mutta pääsimme ihailemaan mm. Akseli Gallen-Kallelan, Emil Wikströmin, Jussi Mäntysen, Lennart Segerstrålen ja Hannes Autereen taidetta.
Yhdistyksemme edustajat poseeraavat taidemuseo Serlachius Pääkonttorin aulassa upeiden Lennart Segerstrålen ”Maa- ja metsä” -freskojen edessä – kuva museo-opas.
Vapaussodan aikana Gösta Serlachius toimi hallituksen joukkojen pääintendenttinä. Panoksestaan Serlachius palkittiin everstiluutnantin arvolla sekä läheisillä suhteilla ylipäällikkö Gustaf Mannerheimiin, jonka korkokuva on keskeisellä paikalla hänen työpöytänsä yllä Pääkonttorissa. Työhuoneen kalusteet oli koristeltu Hannes Autereen upeilla puutöillä. Joulukuussa 1939 hän hankki Englannista suhteillaan taloudellista apua sotaa käyvälle maallemme ja talvisodan aikana hänet ylennettiin everstiksi – kuva NS.
Serlachius halusi parantaa tehdasyhdyskunnan sosiaalisia oloja. Hän rakennutti työväelle asuntoja ja luovutti heille omakotitontteja, myi heille edullisesti yhtiön maatilojen tuotteita ja tehosti työsuojelua. Museonjohtaja Pauli Sivonen esittelee kierrätysmateriaalista tehtyjä pienoismalleja Mäntän rakennuksista – kuva NS.
Serlachius haaveili oman taidemuseon rakennuttamisesta Mänttään. Hanke jäi kesken, kun hän kuoli vuonna 1942. Hänen leskensä Ruth Serlachius avasi yhdessä perikunnan kanssa yleisölle osan perheen kodista, Joenniemen kartanosta vuonna 1945. Kartanossa toimii nykyisin taidemuseo Serlachius Kartano, jonka pihalla on Jussi Mäntysen veistos ”Nuori hirvi” (1929) – kuva NS.
Vuorineuvos Gösta Michael Serlachius (1876–1942) toimi sukunsa metsäteollisuusyrityksen G. A. Serlachius Osakeyhtiön toimitusjohtajana vuosina 1913–1942. Hänet muistetaan myös suurena kuvataiteen mesenaattina ja nimeään kantavan taidesäätiönperustajana – Bror Börjesonin tekemä muotokuva vuodelta 1936, kuva NS.
Albert Edelfeltin ”Sukkaa kutova tyttö” Serlachius kartanossa – Kuva NS.
Emil Vikströmin ”Anna-Liisa” Serlachius kartanossa – kuva NS.
Saksalainen Anselm Kiefer on hyvin inspiroitunut Kalevalastamme. Ryhmämme poseeraa hänen vuonna 2018 valmistuneen monitulkintaisen teoksensa ”Väinämöinen Ilmarinen” edessä – kuva museo-opas.
Saksalainen Agnes Meyer-Brandisin teos ”One Tree ID” pyrkii parantamaan ihmisen ja puiden välistä yhteyttä biokemiallisten hajuvesien avulla. Jokaisella puulla on kaasuista ja molekyyleistä muodostuma oma VOC-pilvensä (haihtuva hiilivety), jonka kautta se taiteilijan mukaan kommunikoi ympäristönsä kanssa. Tieteellisten kumppaneidensa kanssa hän on mitannut puun juurista, rungosta ja latvustosta niistä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden arvot ja luonut parfyrmöörin kanssa hajuvesiä, joita kävijä voi sivellä ihonsa ja viestiä puun kanssa biokemiallisella tasolla – kuva NS.
Nautittumme herkullisen päivällisen Ravintola Göstassa osallistuimme vielä englantilaisen Keith Tysonin Universal Symphony -näyttelyn avajaisiin. Yövyimme perinteikkäällä Mäntän Klubilla.
Englantilaisen Keith Tysonin ”Universal Symphony” -näyttelyn avajaiset – kuva NS.
Yövyimme perinteikkäällä Mäntän Klubilla – kuva NS.
Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivä 24.5.2025
Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivä 24.5.2025 alkoi sanajumalanpalveluksella Vilppulan kirkossa sekä seppeleenlaskulla sankarihaudalla.
Vt kirkkoherra Pauli Selkee seuraa, kun seppelpartio Jouni Koskela–Sami Rantanen on lähdössä suorittamaan tehtäväänsä syyskuussa 1900 käyttöön vihityssä Vilppulan kirkossa. Kaunis alttaritaulu ”Kristus vuoritiellä” on Pekka Halosen maalaama – kuva NS.
Noin 140 kesäpäivän osallistujaa on kokoontunut seuraamaan seppeleen laskua Vilppulan kirkon edustalle. Vapaussodan aikana kirkon luona taisteltiin kolmeen otteeseen 2.-7.2.1918 hallituksen joukkojen onnistuessa joka kerran estää punaisten ja venäläisten hyökkäykset. Viimeisen hyökkäyksen aikana kirkko sai useita osumia punaisten tykistökeskityksessä, ja yksi osuma sai kirkon urut soimaan aiheuttaen aavemaisen tunnelman – kuva NS.
Sankarihauta tuo mieleen Heikki Klemetin uljaan marssin ”Vilppulan urhojen muistolle”, jossa todetaan mm. ”Orjuus pois! Taikka menköön henki, niin kuin mennyt on isienki. Kunnia kuolla on vapauden tähden!” – kuva NS
Pääjuhlaa vietettiin maistuvan lounaan jälkeen taidemuseo Serlachius Kartanon Kivijärvi-salissa. Arvokkaan juhlan musiikista vastasi MPK Hämeen soittokunta ja tervehdyksensä toivat Mänttä-Vilppulan kaupunki ja seurakunta sekä Vapaussoturien Perinnesäätiö. Liiton entistä toiminnanjohtajaa Arja Alkmania muistettiin nyt 3. kertaa myönnettävällä liiton korkeimmalla huomionosoituksella, pienoislipulla.
Puheenjohtaja Matti Soini toi juhlaan Vapaussoturien Perinnesäätiön tervehdyksen – kuva Vesa Määttä.
Puheenjohtaja Jouni Koskela lausui juhlan tervetulosanat – kuva NS.
Liiton entistä toiminnanjohtajaa Arja Alkmania muistettiin nyt 3. kertaa myönnettävällä liiton korkeimmalla huomionosoituksella, pienoislipulla – kuva Vesa Määttä.
Juhlan jälkeisellä opastetulla kiertoajelulla tutustuttiin vapaussodan kulkuun Mänttä-Vilppulassa sekä siihen liittyviin tärkeimpiin kohteisiin. Kiertoajelu päättyi seppeleenlaskuun Vapaussodan muistomerkille. Antoisa kesäpäivä päättyi Vilpun vintille, jossa nautimme läksiäiskahvit ja tutustuimme Sotaperinnetyö ry:n kokoamaan Mänttä–Vilppula sodissa -näyttelyyn.
Vilppulan taistelun muistomerkille seppeleen laskivat Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Jouni Koskela sekä Antti Korkka Mänttä-Vilppulan kaupungin edustajana – kuva NS.
Vilppulan taistelun muistomerkki ”Vilppulan urhojen voima” sijaitsee Vilppulan kosken rantatörmällä. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Arvi Tynys Gösta Serlachiuksen vastatessa kustannuksista. Pronssiveistos kuvaa alastonta lihaksikasta miestä iskemässä miekkaansa kohti vihollista eli punaisten vallassa ollutta etelää. Takana oleva Vapauden hengetär kutsuu joukkoja taisteluun. Patsas paljastettiin osana vapaussodan 20-vuotismuistojuhlallisuuksia 10.7.1938 sotamarsalkka Mannerheimin kunnioittaessa tilaisuutta läsnäolollaan.Kesäpäivän osallistujia ryhmittyneenä Vilppulan taistelun muistomerkin eteen – kuva Juha Happonen.
Vilpun Vintille Mäntän Seudun Reserviläiset/Sotaperinnetyö ry ovat koonneet Mänttä–Vilppula sodissa -näyttelyn, joka kertoo valokuvin, esinein ja tarinoin paikkakunnan sotiin liittyvistä tapahtumista 1918–1945 – kuva NS.
Pajarin Poikien perinneyhdistyksen puheenjohtaja Kalervo Sipi ja tykki, jolla 18. divisioonan komentaja eversti Pajarin johdolla ammuttiin todelliset Mainilan laukaukset elokuussa 1941. Propagandistiset Mainilan laukauksethan olivat Neuvostoliiton lavastama välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen neljä päivää ennen talvisodan alkamista – kuva NS.
Lämmin kiitos järjestäjille eli Vapaussodan Perinneliitolle ja Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistykselle!