”Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta”, oli motto, jonka johtamana noin 3 400 virolaista vapaaehtoista taisteli jatkosodassa pääosin JR200:ssa. Heidän palveluksensa päättymisestä tuli 18.8.2024 kuluneeksi 80 vuotta. Tapahtuman kunniaksi järjestettiin Taavetissa arvokas muistojuhla, joka alkoi juhlavalla seppeleenlaskutilaisuudella JR200:n muistomerkillä. Tilaisuudessa kuultiin mm. Suomen-poikien kunniamarssi Teid me tervitame, jonka Kaaderilaulajat esittivät evl dir. cant. Matti Orlamon johdolla. Seppeltervehdyksen jättivät Suomen-poikien perinneyhdistys ry, Puolustusvoimat, Viron Suomen suurlähetystö, Luumäen kunta, Suomen Sotaveteraaniliitto ry, Suomen Viroyhdistysten liitto, Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistys sekä JR200:n komentajan eversti Eino Kuuselan omaiset Lise-Lotte Rautio-Murros ja Anna-Riitta Koivisto. Luumäen seurakunnan kirkkoherra Ilpo Parviainen kiteytti kenttähartaudessa kuulijoiden mietteet: ”Hädässä ystävä tunnettiin. Olemme kiitollisia ystävistämme Virossa ja heidän urheudestaan.”
- Suomen-poikien perinneyhdistyksen puheenjohtaja Risto Haimila ja varapuheenjohtaja Marko Maaluoto laskemassa seppelettä JR200:n muistomerkillä – kuva Nina Schleifer
- Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistyksen edustajien Pekka Lehtiön ja Olavi Vähäkallion seppeltervehdys – kuva Nina Schleifer
- Tilaisuudessa esiintynyt Kaaderilaulajat johtajansa evl dir. cant. Matti Orlamon seurassa – kuva Olavi Vähäkallio
- Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen ja AKS:n edustajia, vasemmalta Liisa Viranko, Nina Schleifer, Olavi Vähäkallio, Lise-Lotte Rautio-Murros ja Pekka Lehtiö – kuva Annu Myllymäki
- JR200:n muistomerkin paljastustilaisuus 18.8.1991 – kuva Luumäen lehden kuva-arkisto
Suomen-poikien perinneyhdistyksen puheenjohtaja Risto Haimila siteerasi pääjuhlan avaussanoissaan ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimia, joka 17.8.1944 totesi: ”Kun nyt Eestin urhoolliset vapaaehtoiset jättävät Suomen armeijan rivit miehuullisen taistelun jälkeen, seuraavat heitä ylipäällikön ja heidän suomalaisten aseveljien parhaat toivotukset – rakkaudella ja kiintymyksellä heidän ja heidän isänmaansa kohtaloon.”
Juhlapuheessaan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra muistutti, että lähes 200 virolaista vapaaehtoista antoi Suomen rintamilla sen suurimman uhrinsa eli henkensä ja totesi, ettei kesän 1944 torjuntataisteluita käyty turhaan: Suomi säilytti sodan seurauksena itsenäisyytensä.
Sama kiitollisuus veljeskansojen keskinäisestä yhteistyöstä kuului tervehdyksissä, joita juhlaan toivat mm. Viron puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kalev Stoicescu, Viron suurlähettiläs Sven Sakkov sekä Puolustusvoimien, Suomen Sotaveteraaniliiton ja Luumäen kunnan edustajat. Kaaderilaulajien lauluesitykset, Suomen-poikien perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja Marko Maaluodon koostama kuvakavalkadi, paikalla olleiden muistelut ja tilaisuuden päätteeksi yhdessä lauletut Maamme ja Mu Isamaa varmistivat, että juhlasta tuli mieliin painuva.
Todettakoon vielä, että virolaisten vapaaehtoisten taistelut eivät päättyneet Suomesta lähtöön, vaan moni heistä joutui kokemaan karun kohtalon Neuvostoliitossa. Heidän vaikeista vaiheistaan kertoo mm. koskettava dokumentti ”Vanavedessä”, joka on katsottavissa Yle Areenassa. Evästykseksi nykynuorille Suomen-poikien veteraani toteaa dokumentissa: ”Isänmaata tulee suojella. Oma maa on niin tärkeä. Sen ymmärtää vasta, kun sitä ei ole.”
Nina Schleifer