Kokoonnuimme sunnuntaina 4.8.2024 Hausjärvellä vuonna 1789 valmistuneella uusgoottilaisella kirkolla. Kirkkomaalla sijaitsee Schwester Ruth Munckin hauta, jonka äärellä järjestettiin vuosittaiseksi perinteeksi muodostunut kunnianosoitus yhdessä Veljesapu Perinneyhdistys ry:n kanssa. Seppeleen laskivat Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen puheenjohtaja Ari Åberg sekä Veljesapu Perinneyhdistyksen sihteeri Jari Saurio, joka myös palautti mieliimme Ruth Munckin elämäntyötä.
Vapaaherratar Ruth Munck liittyi ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa taistelevien suomalaisten jääkäreiden joukkoon sairaanhoitajana. Hänestä käytettiin pataljoonan sotilaiden keskuudessa nimitystä Schwester Ruth. Hän saapui jääkärien pääjoukossa Vaasaan 25. helmikuuta 1918 ja työskenteli vapaussodan aikana ensin sairasjunassa ja sitten Karjalan kannaksella kenttäsairaalassa. Hän osallistui aktiivisesti Lotta Svärd –yhdistyksen toimintaan sen perustamisesta alkaen. Vuosina 1941–1943 Munck liikkui Euroopassa ja antoi panoksensa Saksan sotavoimissa palvelleiden suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten hoitoon. Sodan jälkeen Munckia syytettiin väärin perustein maanpetoksesta ja tuomittiin neljäksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Vapauduttuaan Ruth Munck asettui Hausjärvelle Leponiemen kartanoon, jossa hän järjesti vuotuisia tapaamisia entisille jääkäreille sekä SS-pataljoonan miehille syntymäpäivänsä aikoihin elokuussa.
– kuva Nina Schleifer
Päivän toinen kohde oli Nurmijärvi-taiteen museo, jossa pääsimme tutustumaan Suomen poliisin toimintaan, henkilöhistorioihin ja esineistöön autonomian ajoista alkaen. Mielenkiintoisen näyttelyn esineet olivat yhdistyksemme jäsenen Hannu Lakeen kokoelmista. Lakee toimi mm. Nurmijärven ja Hyvinkään nimismiespiireissä lähes 40 vuoden ajan kenttäkonstaapelina, voimankäytön kouluttajana sekä erityistehtävissä kuten pommivalmiusryhmässä. Hän on myös syvällisesti perehtynyt poliisilaitoksen historiaan.
jonka kokoelmista näyttelyn esineistö oli koottu
– kuva Nina Schleifer
1400-luvulla vauraat talonpojat valitsivat keskuudestaan nimetyn miehen, jota alettiin kutsua nimismieheksi, vallesmanniksi (befallningsman). Nimismiehen tehtäviin kuului käräjien järjestäminen, verojen kokoaminen, kruunun virkamiesten majoittaminen ja kyydittäminen sekä aluksi myös jahtivoudin tehtävät. 1600-luvulla nimitysoikeus siirtyi maaherralle. Myöhemmin nimismies oli yleishallintoviranomainen, jonka tehtäviin kuului toimiminen poliisipäällikkönä, ulosottomiehenä ja yleisenä syyttäjänä. Tämä kustannustehokas järjestelmä kesti vuoteen 1996 asti, jolloin päätettiin eriyttää esitutkinta ja syyttäjän toimi. Hyvä, lahjomaton nimismies oli Lakeen mukaan siunaus toimialueensa väestölle. Hän kehui esimiestään, Nurmijärven viimeistä nimismiestä Matti Ahdeojaa, joka ymmärsi myös historiantutkimuksen tärkeyden.
Ensimmäiset poliisikamarit perustettiin 1800-luvulla: 1816 Turkuun, 1826 Helsinkiin ja 1836 Viipuriin. Pikkuhiljaa alettiin järjestää konstaapeleille poliisikoulutusta, mutta esimerkiksi Helsingissä vaikutti ylikomisario Armas Laitinen, joka ei ollut käynyt päivääkään päällystökurssia. Hän kuitenkin pärjäsi hyvin opettaen poliiseille itsepuolustusta mm. vuonna 1924 kirjoittamansa ”Painiskeluoppaan” avulla.
Näyttely lähti liikkeelle Porvoon Saksanniemestä, jonne 19. syyskuuta 1917 perustettiin ratsupoliisikoulu, Saksanniemen Järjestyslipusto. Oppilaat värvättiin entisistä poliiseista, maanviljelijöistä ja ylioppilaista. Vain kahden kuukauden kuluttua Saksanniemeen hyökkäsi aseistettu punakaartin osasto sekä vallankumouksellisia venäläisiä. Heikosti aseistautuneet koulun oppilaat joutuivat pakenemaan lyhyen taistelun jälkeen Pohjanmaalle, jossa Järjestyslipusto järjestäytyi uudelleen. Näyttelyssä oli esillä Saksanniemessä olleen, sittemmin ylemmän palkkaluokan vanhempana konstaapelina toimineen Väinö Viljam Nurmen esineistöä, mm. kantakorttikirja ja tikari.
– kuva museonhoitaja
Tutustuimme Hannu Lakeen opastamina myös moniin muihin mielenkiintoisiin henkilöhistorioihin ja kattavan esineistöön. Nähtävillä oli myös mm. poliisien käytössä olleet yleisimmät pukumallit, kypäriä, lakkeja, virka- ja kunniamerkkejä, miekkoja, poliisien päiväkirjoja, valokuvia, piikkimattoja ja muuta valvonta- ja pysäytysvälineistöä sekä monenlaisia vanginkuljetus- ja kurinpitovälineitä.
Nina Schleifer