Tänään 12.4.2021 on tullut kuluneeksi 103 vuotta Helsingin vapautuksesta. Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ja Frihetskrigets Södra Traditionsförening laskivat perinteisesti seppeleet Vanhassa kirkkopuistossa oleville vapaussodan hautamuistomerkeille. Vasemmanpuoleisessa kuvassa Liisa Viranko ja Carl-Johan Hindsberg ovat laskemassa seppeltä Vapaussodan hautamuistomerkillä, lipputervehdystä tekemässä Olli Korkalainen. Oikealla seremonia saksalaisten hautamuistomerkillä. Valokuvaajana toimi Pekka Rautalahti.
Helsingin vapautuksessa kaatuneet 54 saksalaista sotilasta haudattiin Vanhaan kirkkopuistoon 16. huhtikuuta 1918 ja 16 suomalaista valkokaartilaista kolme päivää myöhemmin. Haudoille pystytetyt muistomerkit paljastettiin samanaikaisesti 31. lokakuuta 1920. Saksalaisten hautamuistomerkin suunnittelivat Gunnar Finne ja J. S. Sirén ja suomalaisten muistomerkin Elias Ilkka ja Erik Bryggman. Alla olevat kuvat (lähde: Journalistinen kuva-arkisto, Otava) ovat muistomerkkien paljastustilaisuudesta.
Suomalaisten Vapaussotamuistomerkki on valmistettu mustasta graniitista. Kivipaatta koristavien ratsastavia nuorukaisia ja hevosta suitsista pitelevää nuorukaista esittävien reliefien esikuvan on katsottu olevan Ateenan Akropolis-kukkulalla sijaitsevan Parthenonin temppelin friisit. Suomalaista kulttuuria pidettiin läntisen kulttuurin itäisenä etuvartioasemana samoin kuin aikoinaan Kreikkaa, joka myös taisteli suurta itäistä vihollista vastaan.
20 vuotta vapaussodan päättymisen jälkeen toimitti Helsingin valkokaartin työvaliokunta Helsingin valtaus 12.4.1918 -muistojulkaisun. Tervehdyksensä julkaisuun lähetti ylipäällikkö Mannerheim seuraavin sanoin: ”Tahdon tehostaa, ettei minulla – ollessani päällikkyyteni sitomana pohjoisessa – ollut mahdollisuutta läheltä seurata tapahtumain kulkua Helsingissä, joten en siis asiantuntemuksella voi puhua omien kansalaistemme osuuden merkityksestä pääkaupungin vapauttamisessa. Tiedän kuitenkin, että täälläkin mitä vaikeimmissa olosuhteissa tehtiin rohkeata, uhrautuvaa ja määrätietoista työtä isänmaan hyväksi ja että täälläkin moni oli valmis henkensä uhalla vapauttamme puolustamaan. Mieluinen tehtäväni on sen vuoksi Helsingin vapauttamisen 20-vuotispäivän johdosta lähettää toverillinen tervehdykseni ja onnitteluni kaikille niille, jotka täällä täyttivät velvollisuutensa. Teen kunniaa kaatuneitten muistolle.”
Eräs Vanhaan kirkkopuistoon haudattu Helsingin vapautuksessa kaatunut valkokaartilainen on vuonna 1890 syntynyt toimittaja Paavo Lietare, jonka tarinan entinen puolustusministeri Juho Niukkanen on kirjoittanut em. juhlajulkaisuun:
”Erityisesti jouduin kosketuksiin Maakansan taloudenhoitajan Paavo Lietareen kanssa, joka ollen täysin venäjänkielentaitoinen ja mitään vaaroja pelkäämätön, toimi innokkaasti Valkokaartin ja venäläisten matruusien välisenä asekauppiaana, hankkien Valkokaartille huomattavia määriä aseita. Paavo Lietare, tuntien venäläisten kauppatavat, lahjoi varusmestareita ja sai heidän kauttaan matruusit itse toimittamaan asekuormat sovittuihin paikkoihin kaupungille. Täällä Lietare itse tarkasti ja otti vastaan aseet ja vasta sen jälkeen suoritti hinnan niiden luovuttajille. Hänen toimintansa näytti maaliskuussa tulleen myös punakaartin tietoon ja se alkoi etsiä Paavo Lietaretta kaikkialta, joten hänen täytyi muuttaa asuntoa yhtä mittaa, asuipa hän joitakin aikoja venäläisillä laivoillakin kauppatuttaviensa parissa. Lisäksi sairastui hän, ja sairaanakin oli hänen muutettava paikasta toiseen.
Helsingin valtauksen edellä oli hänet sijoitettu asumaan Töölöön, Aurorankatu 3:een. Valtauksen edellisinä päivinä oli hän kuumetaudista niin heikko, ettei pystynyt omin voimin liikahtamaankaan. Kun hän valtauspäivänä kuuli ampumista kadulta, virkosi hän sen verran, että jaksoi ottaa kiväärinsä ja mennä puoleksi pukeutuneena kadulle, jossa punakaartilaiset parhaillaan perääntyivät Turuntietä pitkin etenevien saksalaisten tieltä, sekä ryhtyi ampumaan punakaartin osastoa. Tämä avasi tietenkin heti tulen häntä vastaan, jolloin Paavo Lietare kaatui keskelle katua ja on haudattuna yhteiseen sankarihautaan vanhalla kirkkomaalla.”
Kirjoittaja Nina Schleifer on Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja ja Vapaussodan Perintö -lehden toimittaja.
Ei tietenkään CGEM voi ottaa kantaa Helsingin vapauttamiseen, koska hänellä ei ollut edes yhteyttä kaupungissa olleisiin sotatoimiin. Everstiluutnantti W. Thesleffin kanssa kipinälennätinyhgeudet olivat ”poikki”.
Hyvä opus kellarijääkäreistä.