Nina Schleifer ja Jyrki Uutela
Englantilainen kenraali Sir Walter M. St. G. Kirke on kirjoittanut J. O. Hannulan Suomen vapaussodan historian englanninkielisen käännöksen Finland’s war of independence alkusanat. Tämä vuonna 1924 Suomessakin puolustuksemme suunnitteluun osallistunut kenraali toteaa Suomen olleen onnekas löytäessään tässä vaikeassa historian vaiheessaan johtajakseen sotilaan, joka oli sekä loistava organisaattori, taitava strategi että poliittisesti harvinaisen viisas ja kaukonäköinen valtiomies. Vaikka Suomen vapaussota voi näyttää pieneltä tapahtumalta keskellä maailmansotaa, nosti se Suomen esteeksi aatesuunnalle, joka levitessään olisi saastuttanut koko Skandinavian kohtalokkain seurauksin. ”Tänä päivänä tämä vireä, rehellinen ja oppinut kansa seisoo länsimaisen sivistyksen etuvartiona arvaamattoman uhan edessä”, päätti kenraali arvionsa toukokuussa 1939.
Pietarissa syntynyt, nykyään Lontoossa asuva Itä-Euroopan historian tutkija Rachel Bayvel valotti maailmalla tuntematonta historiallista tapahtumaa Jewish Quarterly –lehdessä maaliskuussa 2017: Suomi kieltäytyi karkottamasta, vainoamasta, jopa syrjimästä juutalaista vähemmistöään toisessa maailmansodassa, vaikka oli joutunut sotaan Saksan rinnalla. Suomalaiset kohtelivat jopa juutalaisia sotavankejaan inhimillisesti. Ihmeellisintä oli, että 300 juutalaista palveli Suomen armeijassa tasavertaisina muiden suomalaisten kanssa ollen siten saksalaisten rinnalla taistelemassa venäläisiä vastaan. Saksalaiset joutuivat turhautuneina seuraamaan, kuinka juutalaiset harjoittivat uskontoaan Suomen armeijan kenttäsynagogassa kahden kilometrin päässä saksalaisista joukoista. Itse asiassa se oli ainoa synagoga koko 2000 kilometrin pituisella rintamalinjalla Jäämeren ja Mustan meren välillä.
Bayvel kirjoitti ihaillen, kuinka Mannerheim kieltäytyi luovuttamasta Suomen juutalaisia Gestapolle, vaikka Himmler kahdesti kävi Suomessa painostusmatkalla. 160 juutalaista, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia, siirrettiin vuonna 1944 Mannerheimin käskystä Ruotsiin turvaan. Suomalaisten viranomaisten suhtautuminen oli äärimmäisen poikkeavaa verrattuna – ei ainoastaan Saksaan ja sen liittolaisiin – vaan myös Saksan miehittämiin maihin, kuten Ranskaan, jossa Vichyn hallitus aktiivisesti jäljitti ja luovutti juutalaisia. Bayvel antaa tästä ansion suurelle suomalaiselle johtajalle – Carl Gustaf Mannerheimille.
Kerrotaan, että jopa Stalin kunnioitti marsalkka Mannerheimia. Hän oli sanonut suomalaiselle valtuuskunnalle Moskovassa 1947, että suomalaiset ovat paljosta velkaa vanhalle marsalkalleen. Mannerheimin ansiosta Suomea ei miehitetty.
Suomalaiset äänestivät vuonna 2004 Mannerheimin kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi. Ja kuten huomaamme, Mannerheimia arvostettiin – ja arvostetaan edelleen – suuresti myös maamme rajojen ulkopuolella. Tästä arvostuksesta kertovat myös monet ulkomailta saadut kunniamerkit, joihin voimme tutustua Wilhelm Brummerin opastuksella Mannerheim-museon tuottamalla 10-minuuttisella videolla Mannerheim ja kunnian kulttuuri. Suosittelemme tutustumaan tähän mielenkiintoiseen videoon: https://youtu.be/DROfPjIBqtA
Kirjoittajat ovat Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Uutela ja toiminnanjohtaja/Vapaussodan Perintö -lehden toimittaja Nina Schleifer.